Vaikka edellisessä postauksessa heiluttelinkin bikineitä, tarvitsen liikuntaa ennen kaikkea henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Lapsena ja nuorena minulla ei ollut liikuntaharrastuksia, joten olen joutunut opettelemaan liikunnan harrastamisen aikuisiällä. Herätys tapahtui jossain kaksivitosen kieppeillä, kun opiskelu ja istumatyö alkoivat oireilla ensimmäisen kerran. Suosikkilajikseni muodostui kuntosaliharjoittelu, kun taas ryhmäliikuntatunneista en ole koskaan nauttinut. Lenkkeiltyä on tullut jonkin verran, mutta siitä en oikein osaa ottaa tehoja irti.
Ennen äidiksi tuloa liikuntaharrastukseni oli ehtinyt muodostua jotakuinkin säännölliseksi, vaikka mikään aktiiviurheilija en ole koskaan ollut. Voin raskausajan erinomaisesti ja tein jalkakyykkyä vielä kahdeksannella kuulla. Jälkikäteen voi vain muistella, kuinka yksinkertaista liikunnan harrastaminen oli silloin. Lapsen saannin jälkeen olen viritellyt kuntosaliharrastusta useampaan otteeseen ja välillä yrittänyt luoda säännöllistä kotijumpparutiinia, mutta huonolla menestyksellä. Nyt alkuvuonna en ole liikkunut juuri lainkaan. Siispä kuntokuurini tavoite on luoda säännöllisen liikunnan tapa, jossa kävisin salilla ainakin kaksi kertaa viikossa ja harrastaisin jotain muuta liikuntaa, vaikkapa sitä lenkkeilyä 2-3 kertaa viikossa. Tavoite on siis 4-5 hikiliikuntakertaa viikkoon. Seurantajakson kesto olkoon klassiset 12 viikkoa alkaen tänään ja päättyen 21.10. – ja tietysti loppuelämä sen jälkeen liikunnallista elämäntapaa, heh.
Valehtelisin, jos väittäisin, ettei sporttinen ulkomuoto kiinnosta liikunnassa yhtään. Tietenkin se motivoi. Painoa olen tosin lakannut seuraamasta jo hyvän aikaa sitten ja keskittynyt seuraamaan muutamaa kriittistä ympärysmittaa kehossani. Vyötärö on itselläni se paikka, joka kerää ylimääräisen ensimmäisenä ja josta se lähtee viimeisenä. En panisi pahakseni muutaman sentin kaventumista tältä kohdin, tosin se edellyttää liikunnan lisäksi myös ruokavalion tarkkailua. Siitä ehkä lisää myöhemmin…
Postailen projektin etenemisestä kerran viikossa. Lähinnä tarkoitus on käyttää blogia puuttuvan itsekurin korvikkeena. Edellisessä postauksessa ainakin Nanna, Zeta, Mia, Tibs ja Karla ilmoittautuivat treeniseuraksi, joten toivon heidän heittelevän virtuaalisia mätiä tomaatteja, jos lipsun tavoitteistani ilman perusteltua syytä. Saavat muutkin toki osallistua. Lupaan vastavuoroisesti tehdä saman, jos sitä toivotaan 🙂
”Suosikkilajikseni muodostui kuntosaliharjoittelu, kun taas ryhmäliikuntatunneista en ole koskaan nauttinut. Lenkkeiltyä on tullut jonkin verran, mutta siitä en oikein osaa ottaa tehoja irti.”
Sama homma täällä, vaikka joogasta kyllä tykkään, ihan ryhmässäkin! Onnea kuntokuurillesi, itsekkin aloitin juuri omani:)
Anna
http://honey-get-fit.blogspot.com/
Mulla varmaan hankalinta siinä ryhmäliikunnassa on, että pitäisi olla tiettyyn aikaan tietyssä paikassa ja treenata tasan se tunti. Joustavampi aikataulu sopii mulle. Olen lisäksi superhuono sisäistämään mitään koreografioita… Kiitos tsempeistä, samaa sinne!
Hieno juttu! Tsemppiä! 2 salikertaa ja 2 lenkkeilypäivää viikossa on jo tosi hyvä, eli jos sen saavutat 12 viikon ajan, saat mun mielestä olla tosi tyytyväinen itseesi! Siinä ihan varmasti kunto nousee tosi paljon kun urheilet useamman kuukauden, se on mielestäni kaiken A ja O. Eli jos jonkun vinkin antaisin, niin sanoisin, että keskity siihen, että projekti kestää tuon 12 viikkoa, eikä niinkään siihen urheilun määrään ja rankkuuteen. 🙂
Itse olen huomannut, että on turha rehkiä hulluna joku viikko 5-6 kertaa viikossa, koska sitten sitä jotenkin sallii itselleen skipata liikunnan toisina viikkoina kun on kiire/loma tms. syitä. Mun tavoite on hikiliikkua 3 kertaa viikossa, se on tarpeeksi helposti saavutettavissa joka viikko. Siis toki on myös hyvä ottaa välillä ajanjaksoja, jolloin päättää panostaa liikuntaan enemmän. Mutta siis mun pointti oli se, että muista olla iloinen ja ylpeä jokaisesta tehdystä liikuntakerrasta! 🙂
Ihan totta. Tärkeintä on säännöllisyys, ei se että starttaa kauhealla määrällä heti alusta. Varmaan paras liikuntaneuvo, jonka olen kuullut, on että ”liiku tänään viisi minuuttia, huomenna 10 jne.”
Mulla pääpaino onkin siinä, että saisin mahdutettua ne 2 tai 3 salikertaa viikossa kalenteriin. Muut kerrat saavat olla löysempää, vaikka vain puolen tunnin hölkkälenkki. ”Hikiliikunta” taisi olla vähän liian juhlallinen nimitys.
Voi, mun niiiin pitäisi tarttua tähän! :)) Ruokavalio on ehkä täällä päässä se helpoin osuus. Olen sitä herätellyt jo hyvän aikaa. Välillä ”joutuu” vieraissa syömään pullaa yms. ja näitä viinilasillisia en vaan pysty näköjään jättämään – yhteinen harrastus miehen kanssa.. Voi ei :))
Mut miten sais itsensä lenkkipolulle tarpeeksi usein? Sali ei tule nyt kuuloon, ihan liikaa matkaa enkä aja autoa. Joten lenkkeilyä ja kotijumppaa.. Pitäsköhän liittyä teidän kuntoiluporukkaan? 🙂
Liity ihmeessä, tervetuloa! Mun mielestä kotonakin saa tehtyä ihan hyvä lihaskuntotreenin kehon painoa hyväksi käyttäen. Netistä löytyy tähänkin vaikka mitä neuvoja.
Tsemppiä projektiin! Mä olen aina ollut liikunnallinen ja harrastanut jonkin sortin sporttia, mutta olen ihan varma, että se johtuu vain siitä, että mä olen sattumalta ollut niin onnekas, että olen löytänyt oikeat lajit kerralla. Toivottavasti teille muillekin löytyy ne omat suosikit! Se liikunnasta tuleva hyvä fiilis on niin ihana, että mä oikeastaan ajattelen liikuntaa aina niin, että kuinka monta kertaa pääsen viikossa, vs. ”joudun”. Joskus olen pitänyt/pidän välipaiviä vähän pakolla. Siinä mielessä kannattaa olla itselleen armollinen, että kolmekin kertaa viikossa on jo tosi hyvä ja sillä saa tuloksia. Nykyihmisen ja varsinkin meidän ruuhkavuosia elävien aika on muutenkin niin kortilla, että turha soimata itseään, jos ei pysty aina siihen 4-5 kertaa viikossa -tahtiin. En mä ainakaan pysty. 🙂
Mä ainakin seuraan innolla sun projektia. Muista palkita itsesi jollain kivalla, kun tavoite on saavutettu!
Se on kyllä loistava juttu, että on aina liikkunut ja liikunta on niin olennainen osa elämää, ettei voisi kuvitellakaan olevansa ilman. Samaa tunnetta tavoittelen itsekin… Mulla on muutama ”lajikin”, joita haluaisin erityisesti harrastaa ja olen joskus harrastanut, mutta olkoon niiden aloittaminen projektin seuraava vaihe.
Kiva kuulla, että seuraat! Joo palkintoa on jo mietitty:) 4-5 kertaa on kieltämättä nollatilanteesta lähtevälle kunnianhimoinen tavoite. Tuossa ylempänä jo totesinkin, että aion pistää paukut niiden 2-3 salikerran toteutumiseen.
Kuulostaa niin tutulta. Itsekin löysin liikunnan ilon kuntosalilta vasta aikuisena. Lasten ollessa ihan pieniä liikunta jäi, mutta nyt parina viime vuonna olen alkanut ryhdistäytyä. Kuntosalilla en juuri käy, mutta aloin käydä tänä kahvakuula- ja body pump -tunneilla, joita molempia voin suositella lämpimästi. Lisäksi käyn kävelylenkillä ystäväni kanssa.
Toivotan sinulle ja muillekin haasteen vastaan ottaville tsemppiä ja intoa! Älä kuitenkaan ole liian ankara itsellesi. Liian kovat tavoitteet voivat tappaa innostuksen alkuunsa. Tietenkin voit kuulua niihin, joita ne juuri motivoivat. 🙂
Kahvakuulailu kiinnostaa minua kovasti! Sitä voisi hyvin harrastaa myös kotosalla. Ensin pitäisi vain löytää jokun hyvä johdantokurssi, josta saisi eväät harjoitteluun. Tai ehkä menisin tunneille niin kuin sinä?
Totta, että tuli ehkä haukattua aika suuri pala ja vielä toitotettua siitä näin julkisestikin. Teidän lukijoiden läsnäolo ja kommentit tosin kyllä oikeasti saavat vipinää aikaiseksi.
Voi hitsit Lisbet, tämä kyllä motivoi! 🙂 Mahtava juttu. Mä olen niin tsemppaamassa mukana. Enkä pelkästään tsemppaamassa, vaan aion tosiaan ryhdistäytyä itsekin. Kyllä.
Kyllä!
Kiitos tsempeistä, niitä tarvitaan!
Minulla on myös ryhdistäytymisen paikka kesäloman jälkeen… itse olen kokenut ongelmakseni kahden lapsen työssäkäyvänä äitinä että työpäivän jälkeen en vaan malta lähteä jumppaan/salille/lenkille = pois lapsien luota. Tammikuussa löysin Bodyrockin (www.bodyrock.tv) ja se sopi omaan elämääni loistavasti! Lyhyt hikijumppa 5 x viikossa, tein sen joko illalla tai aikaisin aamulla ennen töihin lähtöä ja ensimmäisen kk aikana vyötäröltä hävisi senttejä! Kesäloman ajaksi jätin tietoisesti jumpat tekemättä mutta nyt täytyy kyllä taas ryhdistäytyä.
http://moanaslife.blogspot.fi/
Bodyrockia seurailin joskus itsekin. Ne treenit näyttivät tosi tehokkailta (ainakin sen jumppaajan kehonkoostumuksen perusteella:) mutten jostain syystä saanut ikinä tehdyksi niitä vaikka – tunnustan – hankin jopa sen sivuilla mainostetun intervallipiipparin. Harmittaa, että Zuzana jäi sieltä pois, se oli tosi symppis.
Tunnistan kyllä äitinä tuon lähtemisongelman. Kuulostaa siis täydelliseltä ratkaisulta sinulle!
Mä ilmoittaudun mukaan myös! Itse olen ennen lapsia ja vielä ensimmäisen lapsen jälkeenkin ollut aktiiviurheilija, mutta nyt on lipsunut tämän toisen lapsen jälkeen. Miten tuntuu, että ne illat vain vierähtävät ohi ja nukkumaan mennessä huomaa, että ai niin mun piti käydä lenkilläkin. Oh, nyt on tehtävä ryhtiliike! 🙂
Aikakäsitys on kyllä muuttunut äidiksi tulon jälkeen:) Tsemppiä sinne ryhtiliikkeeseen!
Heippa! Samma här! kyllä liikun jonkin verran ja pyöräilen, mutta niin kovin on vaikea kotikuvioista illalla enää lähteä mihinkään. Kuukausikortti pölyttyy hyllyllä. Joogassa olen käynyt säännöllisesti mutta punttis ei vaan vuoden tauon jälkeen ota tuulta alleen. Seuraan tarkasti! Ja koetan innostua itsekin. Nyt vaan tekee mieli vaikka pikapullaa 🙂 Terv. ingrid
On niin kiva kuulla, että siellä oikeasti seurataan. Ensin vähän pelkäsin, ettei mun treenihommat kiinnosta ketään. Mustakin lähteminen kotoa liikkumaan on todella vaikeaa. Siksi yritänkin hoitaa salikeikat töissä käynnin yhteydessä, kun on jo valmiiksi ”reissun päällä”. Tsemppiä sinne, kyllä elämässä joskus täytyy tosin sitä pullaakin olla!
Kuulostaa tutulta, tein just 24 kk-sopimuksen kuntosalin kanssa ja tavoitteena on löytää rutiini liikkumiseen. Eli tsemppaamassa ja muutenkin mukana ollaan 🙂
Mahtavaa, tervetuloa mukaan! Tuollainen sopimus on varmasti hyvä motivaattori ja auttaa nimen omaan sen rutiinin löytämisessä.
Sait innostettua minutkin mukaan kuntoilemaan! Iso kiitos!!
Hienoa, mahtavaa että niin moni on lähdössä mukaan! Nyt mulla ei ole kerta kaikkiaan mahdollisuutta mokata tätä…:)
Voi miten hyvä idea tämä projekti. Kivaa seurata sen etenemistä. Tsemppiä!:)
Kiitti, sitä tarvitaan!