Virkanaisen vapaapäivä

Miten siellä on helatorstai sujunut? Vietättekö peräti pitkää viikonloppua, kuten moni tuntuu tekevän? Täällä vapaapäivä keskellä päivystysviikkoa oli erittäin tervetullut, mutta huomenna siis takaisin työmaalle. Hieman hammasta purren menee tämä työntäyteinen toukokuu – haluaisin nauttia vuodenajasta ja puuhailla kaikkea asianmukaista, mutta tuntuu, että työpäivien jälkeen en saa itsestäni enää mitään irti. Kotiin päästessäni päivä on jo ohi ja olen antanut vuorokauden parhaat tunnit palkkatyölle. Yrittäkää ymmärtää minua: muutamaa hassua poikkeusta lukuunottamatta en ole koskaan tehnyt muuta kuin vuorotyötä. Ensimmäiset opiskeluaikaiset työni säähavainnontekijänä ja apulaismeteorologina olivat vuorotyötä, samoin ne ajat, kun olin lennonjohtaja. Nykyinen työni on vuorotyötä, jota tehdään poikkeuksellisiin kellonaikoihin vuoden jokaisena päivänä, ja viime vuosina tekemäni keikkapäivystykset lääkärinä ovat olleet ilta- ja viikonlopputöitä. Tästä on muodostunut minulle elämäntapa, enkä voi ymmärtää, miten normaalia virka-aikaa työskentelevät saavat yhtään mitään tehtyä.

(Mutta ilmeisen hyvin saavat, kaiketi säännöllisessä elämäntyylissä on etunsa.)

Sain valita Pelle P:n mallistosta työvaatteita kesäksi ja tämä asu on yksi niistä: herkullinen vadelmanpunainen puuvillaneule ja chino-henkinen sivutaskullinen hame.

Taidan kuulkaas olla pikkuisen innoissani lähestyvästä kesästä, vaikka se ei aina ole ollut suosikkivuodenaikani. Levittelin juuri itseruskettavat jalkoihin ja käsivarsiin, sillä sääkin näyttää taas lämpenevän. Sopivasti viikonlopuksi! Näin tämä virkanainen on oppinut odottamaan viikonloppua!