Älä missaa maanantaita

Tänään minulla on meikkiä naamassa ja hiukset laitettuna ensimmäistä kertaa viikkokausiin. Pikainen huolittelu vei aikaa vartin, mutta toi heti paremman fiiliksen. Maanantaipäivä oli nimittäin vähällä lähteä käyntiin aivan väärällä vaihteella. Kun mies oli lähtenyt töihin ja pojat kouluun ja vauva nukahtanut päiväunille, jumituin läppärin ääreen. Niin tahtoo käydä usein, kun viimein saan hetken omaa aikaa ja hiljaisuutta ympärilleni. Minuutit, tunnit vierivät ja lopulta havahdun siihen, että olen varmasti käynyt internetin jokaisella sivulla ja kaikki muu odottaa vielä tekijäänsä. Joskus on toki hyvä ottaa rennosti ja pienen vauvan nuuhkuttelu on tällä hetkellä erinomainen syy pysähtyä, mutta siitä huolimatta olen edelleen äiti, opiskelija, bloggaja, futisjoukkueen jojo ja perhe-elämän tehokas tuottaja ja tehtävälista se on minullakin.

Tehtävälista, to-do-lista, tuo rakas viholliseni jo vuosikymmenien ajan. Minulla on aina ollut tapana kirjoittaa ylös kaikki muistettavat asiat ja olen myös tunnollisesti merkinnyt menoni ja määräaikani kalenteriin yhdeksänvuotiaasta asti (eri asia on, olenko jokaiseen määräaikaan venynyt). En ymmärrä, miten joku pystyy hallitsemaan tällaisia asioita ilman järjestelmää tai jopa muistinvaraisesti. Tehokkuuteen ja asioiden hallintaan pyrkiminen on ollut myös sudenkuoppani. Luin nuorempana mielelläni erilaisia tuotteliaisuus- ja ajanhallintaoppaita ja kokeilin mitä erilaisimpia järjestelmiä ja applikaatioita, joilla tarkoitus oli hallita aikaani ja tehdä kaikesta tehokkaampaa. Totuus kuitenkin on, että näiden järjestelmien pyöritys vei usein enemmän aikaa ja energiaa kuin itse asioiden tekeminen; eräänlaista prokrastinaatiota nekin. Jossain vaiheessa päätin, etten enää lue yhtään tuotteliaisuuskirjaa ja pidän systeemin mahdollisimman yksinkertaisena. Ja näin se on ollut jo useita vuosia. Minulla on yksi to-do-lista, josta nostan lähipäiville tärkeimmät tehtävät. On tärkeää, ettei yhdelle päivälle ota liian monta tehtävää, vaan asioiden laajuudesta riippuen 2-4 voi olla ihan riittävästi. Jotkut asiat vaativat pitkää paneutumista, jotkut ovat nopeita mutta helposti unohtuvia pikkujuttuja. Joidenkin tekeminen kestää tyyliin kolme minuuttia, mutta niihin ryhtymisen henkinen kynnys voi olla niin suuri, että sen ylittämisestä voi onnitella itseään kahden tunnin työn verran.

Hallinnoin tehtävälistaa Evernote-applikaatiossa. Muistikirjat näyttävät kivoilta blogikuvissa, mutta olen havainnut käytännöllisimmäksi ylläpitää listaa digitaalisesti. Käytän Evernoten ilmaisversiota, enkä juuri hyödynnä sovelluksen hienouksia; minulle riittää, että se toimii sähköisenä kirjoituslehtiönä, johon pääsen käsiksi millä tahansa laitteella. Tehtävälistan kaverina toimii Applen kalenteri, jonka jaan puolisoni kanssa, jotta näemme toistemme menot ja työvuorot. Siinäpä järjestelmäni kaikessa yksinkertaisuudessaan. Tärkeintä minulle on, että asiat ovat jossain ylhäällä, jotta voin ne myös aktiivisesti unohtaa. Pidän siis to-do-listastani myös vapaapäiviä, jolloin en edes avaa kalenteria tai Evernotea.

Lieneekö jostain tuotteliaisuusoppaasta tarttunut mukaani tämä viisaus: älä missaa maanantaita. Tiedän kyllä, ettei monilla teistä lukijoista ole mahdollisuuttakaan missata maanantaita; työmaalle on mentävä, oli fiilistä tai ei. Oma viikkorytmini on kuitenkin aina ollut vuorotöiden ansioista riekaleinen ja siispä maanantaipäiville on syytä asettaa oma painoarvonsa. Ehkä sinullakin on joku sellainen tavoite, johon lausahdusta voi soveltaa: liikuntaharrastus, opintoja tai jokin luova projekti. Kun on asialla heti viikon alkajaisiksi, ei joudu juoksemaan tavoitteitaan kiinni koko loppuviikon.

Nyt me teemme vauvan kanssa lähtöä kylille, pari ihan kivaakin maanantaipuuhaa tiedossa!