Jokin aika sitten harmittelin Lerberg-hyllyn poistumista Ikean valikoimista, sillä se olisi sopinut hyvin alakerran kylppäriin. Kävikin niin, että löysin hyllyn käytettynä – tai oikeastaan kolme hyllyä. Pyörittelin kahta ylimääräistä käsissäni ja kannoin ne lopulta työhuoneeseen, jossa niille on ihan oikeaa käyttöä. Ne kirjat, jotka eivät alkuvuonna päätyneet kierrätykseen tai määrittelemättömäksi ajaksi varastolaatikoihin, ovat nimittäin lojuneet pinossa työhuoneen lattialla.
Lerbergit ovat edullinen ja ”ihan kiva” väliaikaisratkaisu. Pitemmällä aikavälillä haaveilen String-järjestelmästä joko työhuoneeseen tai yläaulaan. Toisaalta olen blogissakin pohdiskellut useampaan otteeseen kirjahyllyn tarpeellisuutta nykykodissa, jossa tieto ja viihde pyrkivät pakkautumaan digitaaliseen muotoon. Seiniä peittäviä kirjarivistöjä tullaan tuskin enää kotonani näkemään, mutta osan kirjoista haluan säilyttää esillä ihan vain siksi, että ne ovat minusta kauniita.
Mitä sieltä hyllystä sitten löytyy, kun Kaari Utrio -kokoelma on pakattu piiloon?
Muotia, pukuhistoriaa ja ompelutekniikkaa. Nolostuttava määrä Audrey Hepburnin henkilökulttia käsitteleviä teoksia. Tuoretta tekstiä kotimaisilta kirjailijoilta. Hyvinvointia, liikuntaa ja ruokavaliota. Inspiroivia elämänkertoja. Sisustuslehtiä.
Mitä kirjahyllyni kertoo minusta? Tai: mitä haluan sen kertovan minusta?
Kirjahyllyt <3 Ihan viime vuosina vasta olen suorastaan rakastunut kirjahyllyihin, vaikka kirjat ovat olleet suuri rakkauteni aina. Mielestäni niillä toden totta on paikkansa kodissa, vaikka suurin osa sekä tiedosta, että viihteestä tulee luettua tabletilta! Ainakin ulkopuoliselle sinun kirjahyllysi näyttäytyy varsin esteettisenä ja sopivan syvällisenä! 🙂 Mielenkiintoinen kysymys, omani taitaa olla vähän enemmän vinksallaan, niin sisällöllisesti, kuin ulkoisestikin! 😉 Kuvasi ovat aina vaan ihan upeita! 🙂
Sopivasti pintaa ja syvällisyyttä:D Mullakin on tosiaan aina aiemmin ollut kirjahylly mutta mieli on nyt muuttunut. Suurin osahan niistä kirjoista vain makaa esillä hyllyssä, eikä se oikein sovi nykyisen minimalistiseen ajatusmaailmaani.
Minä rakasten edelleen niitä pursuavia kirjahyllyjä ilman sensuuria. Paljon kaikkea laidasta ja laitaan. Mutta yllättävän paljon ne kirjat vie tilaa.
Niin vievät, mutta ovat ne kyllä ihania. Saatan minäkin välillä haaveilla kokonaisesta kirjastohuoneesta… ja toisena päivänä sitten minimaalisesta kirjapinosta pienen hyllykön reunassa…
Kauniit hyllyt. Minusta kirjahyllyt ovat kaunis sisustuselementti (käytännöllisyyttä unohtamatta). Ja voihan sinne väleihin laittaa muutakin kuin kirjoja.
Laitoin sinulle haasteen:
http://divaaniblogit.fi/valkoinenharmaja/2013/10/01/muistellaan-kesaa/
Kivoin kirjahylly, joka minulla on ollut, oli sellainen lasiovinen versio. Laiskalle siivoojalle erinomainen ratkaisu. Ehkä voisi hankkia sellainen kaapiston, jossa osa ovista olisi läpinäkyviä?
Kiitos haasteesta, tartuin siihen jo!