Pahoittelut, että olen ollut niin laiska bloggaaja viime päivinä. Tuntuu, että lomalta palattuamme olen vain käynyt töissä, lukenut erääseen tenttiin, hoitanut vauvaa ja siivonnut. Yksi sottapytyistä on kuopuksemme, jonka ruokailun jäljiltä pitää kuurata yksi ruokapöydän nurkka, syöttötuoli, lattia, syöttäessä käpälöidyt ”harhautuslelut” sekä tietysti myös itse ruokailija. Olin unohtanut, kuinka sotkuista ruokailu tässä iässä on.
Niin, siivoaminen on viisihenkisessä perheessä neverending story, eikä se, että siivoan koko ajan, tarkoita sitä, että meillä olisi aina siistiä. Joitain vuosia sitten meillä kävi siivoojat kerran viikossa, ja vaikka oli tietysti ihanaa tulla jonkun toisen kuuraamaan kotiin, ei se täysin vapauttanut (ainakaan minua) siivoamisen taakasta. Koti piti tietysti järjestellä siivoojien tuloa varten ja lopulta ostettu palvelu oli lähinnä viikkoimurointi, vessojen kuuraus ja pölyjen pyyhkiminen – kaikki perustavanlaatuisempi piti tehdä itse jossain välissä. Ehkä olisikin parempi ostaa silloin tällöin täsmäpuhdistus pesutiloille, keittiölle, ikkunoille tms.?
Tai esimerkiksi jääkaapille. Putsasin sen pari päivää sitten ja näistä ojennuksessa olevista hyllyistä kehtaan jopa ottaa kuvan blogiin. Tuntuisi kyllä aika henkilökohtaiselta päästää joku siivoamaan jääkaappi!
Illuusiota siisteydestä edesauttaa se, että kodin avainkohdat ovat kohtalaisessa järjestyksessä. Meillä sellainen on esimerkiksi keittiön saareke, jonka yritän pitää mahdollisimman vapaana ylimääräisestä ryönästä. Tämäkin kuva tosin paljastaa, kuinka tuolien selkänojan ja mustan lipaston etuosat kaipaisivat pyyhkimistä. Niin kuin sanoin, neverending story.
Kuullaan taas pian tämän kaiken keskeltä!
Kodin siivous on varmaankin semmoinen asia mikä ei lopu koskaan – ihanaa kevättä Sinulle ja perheellesi 💛
Kiitos Suvi 🙂