Viime viikko oli minulla iltatyöpainotteinen. Osaan jo odottaa sitä, että iltavuoroputkien jälkeen kotona on aina siisteys- ja järjestyspuolella kirittävää. Vaikka mies täällä tekee toki monenlaista, minun päävastuulleni kotityöbingossa on langennyt yleisen siisteyden ylläpito. Niinpä olen tänään viikon alkajaisiksi siirtänyt puhtaat pyykit vaatekaappeihin, raivannut tasoja ja lipastonpäällisiä, lelut ovat hypelleet laatikoihinsa ja likaiset sukat pyykkikoriin. Imuroin yläkerrassa ja petasin puhtaat lakanaat parivuoteeseemme. Tamä viime syksynä Gantilta ostamani paisleykuvioinen Key West -setti on ihanan ylellisen tuntuista puuvillasatiinia. Näitä lakanoita en kurita perinteisellä kuivuri-mankeli -rutiinillani, vaan oion ne pesun jälkeen taiteltuna telineelle kuivumaan, viikkaan kaappiin ja silitän juuri ennen käyttöönottoa. Kuuma rauta palauttaa satiinille sen ominaisen himmeän hohteen. (Eipä näitä voisikaan mankeloida, sillä kuten niin monissa pussilakanoissa nykyään, tässäkin on vetoketju.)
Haaveilin aiemmin, että tapetoisin makuuhuoneen jollain herkällä luontoaiheella – esimerkiksi Boråstapeterin Nocturnella – mutta tulin toisiin ajatuksiin. Kuviollinen tapetti rajoittaisi liiaksi vuodevaatevalikoimaa. Tuntuu, että sellaisen kanssa täytyisi pitäytyä yksivärisissä lakanoissa tai korkeintaan hillityssä raidassa. On hauskempaa, että kuvio on vuodevaatteissa, sillä niitä pääsee vaihtamaan vaikka viikottain.
Sen sijaan voisin hyvin maalata makuuhuoneen seinät uudelleen. Seuraava väri voisi olla vaihteeksi vaaleampi, todennäköisesti jokin aika neutraali savy harmaan, hiekan ja greigen maailmasta, kyllähän te minut tiedätte. Ei mitään järisyttävää. Riittävästi lämpimään taittava, sillä huoneen saama koillissuuntainen valo on melko kylmää väriltään.
Nyt hiippailen kuitenkin tuonne puhtaisiin lakanoihin, kuullaan taas pian!