Edellisen postauksen lopussa kirjoitin: ”Minulla on valtava määrä kommentteja rästissä odottamassa vastausta. Tämän viikon aikana vielä!” Tunnustan, etten vieläkään ole ryhtynyt toimeen. Nytkin istun näpyttelemässä uutta blogipostausta, vaikka vanhoissa on paljon kivoja viestejä vastattavana. Tunnustan myös, että tämä on minulle ominaista niin virtuaalimaailmassa kuin tosielämässäkin. Puhelut, tekstarit, sähköpostit, facebook – vastaan sitten kun ennätän tai jos muistan. Tiedän kuinka ikävän ja välinpitämättömän vaikutelman se minusta antaa ulospäin, vaikka lähimmät ystäväni ovat kaiketi siihen jo tottuneet. Introverttiluonteena minua ahdistaa se, että joutuisin olemaan tavoitettavissa 24/7 – ja toisaalta elämä usein on vain niin kiireistä, että viesteihin vastaaminen ei vain mahdu aikataulun ja jaksamisen piiriin.
Mutta hei, minun piti kirjoittaa blogikommenteista. Aloitan kertomalla, että kuten kaikki bloggaajat, rakastan kommentteja ja luen niistä joka ikisen. Pyrin myös vastaamaan kaikkiin, mutta se usein tapahtuu melkoisella viiveellä. Lisäksi moderoin kommentit, eli viestit eivät ilmesty kommenttiosastoon reaaliajassa (julkaisematta jääneet kommentit on blogiurallani kuitenkin laskettavissa yhden käden sormin). Tämän vuoksi harvemmin syntyy hedelmällistä vuoropuhelua, mikä on oikeastaan ominaista kaikille lifestyleblogeille. Myös eilisen tapaiset ”hei, mulla on paljon kommentteja rästissä mutta palaan niihin aivan pian, pus!” -paikkailut ovat genrelle tyypillisiä. Paine julkaista postaus joka päivä on suurempi kuin paine vastata lukijoiden viesteihin. Toisaalta siitä tuntuu vallitsevan konsensus, että bloggaajan on vastattava erikseen kaikkiin kommenteihin, muu on epäkohteliasta lukijoita kohtaan.
Suurin osa blogini kommentoijista on toisia bloggaajia, jotka jättävät viestin nähdäkseni kolmesta syystä:
- He ovat oikeasti kiinnostuneita tekstin aiheesta ja haluavat jakaa jotain siihen liittyvää.
- He lukevat blogiani säännöllisen epäsäännöllisesti ja haluavat jättää hyväntahtoisen puumerkin.
- He haluavat mainostaa omaa blogiaan.
Näin minä itsekin teen. Kommentista yleensä myös käy ilmi, missä tarkoituksessa se on jätetty.
Siihen aikaan, kun en itse vielä kirjoittanut blogia, en tainnut kertaakaan kommentoida mitään lukemaani. Tuoreena bloggaajana kommentointi sen sijaan on suotavaa, jotta lukijat löytäisivät blogiisi ja kävijävirraltaan suuremmat blogit kenties innostuisivat linkkaamaan omaasi – täysin ymmärrettävää! Silti tulee vähän hölmö tunne sellaisen ventovieraan bloggaajan kommentista, jossa ei sanota mitään muuta kuin ”kiva juttu!” ja alla on kenties linkki omaan blogiin.
Toinen luku ovat ne, jotka kommentoivat, vaikka eivät ole bloggaajia. He ovatkin paljon kiinnostavampia. Ensinnäkin anonyyminä voi sanoa asioita rehellisemmin ja olla jopa eri mieltä bloggaajan kanssa. Toisekseen kommentti on mitä todennäköisimmin jätetty sen vuoksi, että teksti tai kuvat ovat oikeasti herättäneet ajatuksia kommentoijan päässä, eikä ole vain yritetty keksiä mukavaa sanottavaa.
Näiden pitkien aasinsiltojen kautta olen pääsemässä siihen, mitä alunperin oikeastaan yritin kysyä. Onko teidän mielestänne tärkeää, että bloggaaja vastaa joka ikiseen kommenttiin? Totta kai sellaisiin vastataan, joissa esitetään jokin kysymys tai tiedustelu. Ja moniin lukijoiden jättämiin ajatuksiin on todella mukava ottaa kantaa. Mutta entäpä ne kommentit, joista ei tule mieleen mitään lisättävää, joissa ei kysytä mitään ja jotka on kenties jätetty vain kannustus- tai mainostusmielessä? Pitääkö kaikkeen kuitenkin vastata ainakin ”kiitos”? Mitä mieltä ovat bloggaajat ja mitä mieltä muut lukijat?
Luulen, että monet lähettävät kommentteja kaikista kolmesta syystä samaan aikaan. Itsellä on myös yhtenä syynä se, että koen, että bloggaajalle itselleen on mukavaa, kun ihmiset kommentoivat hänen kirjoituksiaan. Eli jotain empatiakommentointia sitten. 🙂
Se, että vastaako kaikkiin kommentteihin on varmaan ihan bloggaajakohtaista. Mitä suositumpi blogi ja mitä enemmän kommentteja, sitä ymmärrettävämpää se mielestäni on, että ihan kaikkiin ei tarvitse vastata.
Minun päässäni on liikkunut ihan samanlaisia ajatuksia kommentoinnista! Jotenkin itsestäni tuntuu, että on kohteliasta vastata jokaiseen kommenttiin. Kommentin jättäjä on kuitenkin nähnyt sen vaivan, että on jotakin kirjoittanut (oli se sitten vaikka vain ”ai kun kiva!” -toteamus), joten mielestäni on myös bloggaajan tehtävä reagoida jollain tavalla.
Itse kommentoin yleensä vain silloin, kun jokin postaus on saanut oikeasti ajattelemaan. Tai vaihtoehtoisesti silloin, jos postauksessa esitelty asia/esine on mieleinen. Tällöin tulee jotenkin kummallinen tarve kommentoida. Sen sijaan jos postaus herättää negatiivisia tuntemuksia, niin silloin yleensä pidän mölyt mahassani. Jotenkin sitä pelkää, että kritiikki kuulostaa kirjoitettuna hirveän ilkeältä, vaikka asiallista olisikin.
Kiitos kun valotit asiaa bloggaajan kantilta. Eipä sitä noin monimuotoisesti tule mietittyä näin pelkästään lukijana.
Jos esim. just vaikka mä kommentoisihn johonkin sun postaukseen ”Hieno” tai ”Onpa kiva” niin en mä siihen mitään vastakommenttia odottaisi 🙂 Eri asia toki ne semmoiset kommentit, josta ehkä jonkinlainen edes minimuotoinen vuoropuhelu alkaa. Niitä on kiva näin lukijanakin lukea. Toisin kun niitä: Hieno – kiitos, upea – kiitos kommentista tms.
Tämäpä taisi olla ihan eka kommenttini nyt koko sun blogiin, mutta ihan tässä heräsi tätä asiaa itsekin pohtimaan täysin erilailla kuin ennen 🙂
Ja lisättäköön loppuun vielä nyt se, että sulla on tosi kiva blogi, jota käyn mielelläni lukemassa (tästä ei tartte kiittää :D)
Kiitos tästä postauksesta, jossa selkokielellä kerroit asioista jotka ainakin minua joskus ovat askarruttaneet.
Seurailen useampaa blogia, mutta en pidä omaa blogia. Elämäni ei ole niin mielenkiintoista, että siitä riittäisi juttua blogia varten, mutta on kiva seurailla muiden juttuja. Joihinkin blogeihin olen jättänyt kommentin, ja hyvin harvaan on joku vastannut tai reagoinut. Olen lähetellyt asiallisia kommentteja, mieleenikään ei tulisi käyttäytyä huonosti kommentoidessani toisten blogeja.
Hyvin harvoin on kukaan reagoinut niihin tassunjälkiin, aika harvoin niitä edes on julkaistu.
Olen ollut jo ihan varma, että tämä kommenttiosio onkin tarkoitettu ainoastaan blogiyhteisön jäsenille, enkä enää ole viestitellyt pitkään aikaan.
Olikin mielenkiintoista lukea Lisbet sinun ajatuksiasi. Varsinkin tykkäsin siitä, että sanoit anonyymien, blogiyhteisön ulkopuolelta tulevien kommenttien olevan mielenkiintoisia.
Kysyit siitä, että pitääkö niihin kommentteihin vastata? No joku merkki siitä, että ne on luettu, tuntuisi kyllä hyvältä. Ymmärrän toki, että se on mahdoton tehtävä, jos kommenttia pukkaa tuutin täydeltä ja omaa elämää olisi blogin ulkopuolellakin riittävästi.
Miten olisi joku yhteispalaute viestiketjun päätteeksi tyyliin olen lukenut nämä, kiva kun seuraatte blogiani…
Joka tapauksessa arvostan jokaista, joka blogin välityksellä uskaltaa avata kotinsa ventovieraille, ja on vieläpä valmis ottamaan kriittisiäkin kommentteja, tai peräti pekästään provosoivia ja tyhmiä sepustuksia. Koti on kuitenkin kovin henkilökohtainen asia.
Toivottavasti jaksat jatkaa bloginpitämistä ison kodin ja pienten lasten hoitamisesta huolimatta! Se on kuitenkin meille lukijoille noin yleisesti tärkeää. Vastaukset kommentteihin ovat toki tärkeitä sille nimenomaiselle henkilölle, jolle vastataan, mutta lieneekö se meille muille niin kuolemanvakava asia.
Joten älä stressaa niistä vastauksista, jatka mieluummin uusien postusten kanssa, sillä kotisi on todella kaunis!
Terveisin Tarja Lohjalta
Olen itsekin pohtinut tätä aihetta jo pitkään, kiva että sinä otit tämän esille. Itsekin en ole saanut paljoa negatiivisia kommentteja, mutta olen huomannut saman, että anonyyminä on niin paljon helpompi kirjoittaa mielipiteitään negatiivisella sävyllä, mitä minunkin blogiin on hieman tipahdellut viime aikoina. Tuntuu, että näillä kommenteilla halutaan vaan aiheuttaa pahaa mieltä bloggaajalle tai muuten vaan ilmaista omaa mielipidettä.
Minulle kommentoidaan myös aika usein niin, että jätetään oman blogin osoite kommenttiboxiin. Tätä nyt itse en ole kokenut mitenkään negatiivisena, jokainen tavallaan.
Itse olen pyrkinyt vastaamaan jokaiseen kommenttiin edes jotain, koska mielestäni se tuo kommentoijalle fiiliksen, että hänen kommenttinsa on huomioitu, on se kommentti sitten positiivinen tai negatiivinen. Mutta tämähän on vain minun tyylini ja mielipiteeni 🙂 Eli itse vastaan jokaiseen kommenttiin jotain, mutta ymmärrän että kaikki eivät vastaa, viehän se todella paljon enemmän aikaa bloggaajalta pois.
Minulla ei ole blogia mutta seuraan kymmeniä eri blogeja. Kommenttiin en odota vastausta jos en kysy jotain. Muutaman kerran olen pahoittanut mieleni kun oikeasti kysyn kirjoitetusta asiasta jotain ja siihen ei vastata. Ei ole tapahtunut sinun kohdalla 🙂
Siis vastaus kun jotain kysytään, ei muulloin <3
Hei! Olipa hyvin kirjoitettu! Itse kuulun (valitettavasti) näihin puumerkin jättäjiin, joka lähinnä haluavat vain moikata, mutta joskus intoudun ihan sanomaan mielipiteeni. Tällöin palaan katsomaan, onko bloggaaja on vastannut kommenttiini, mutta pääosin haluan jättää jonkin pienen merkin käynnistäni,enkä välttämättä odota bloggaajan vastaavan oman blogipostauksensa pituista vastausta kysymykseeni tai mielipiteeseeni, varsinkaan, jos kommenttini on vain lyhyt toteamus tai huokaus kauniista esineestä. Koska itse ilahdun poikkeuksetta jokaisesta kommentista, oletan siis, että niin muutkin bloggaajat ilahtuvat, kun lukijat kuittaavat käyntinsä pienellä kommentilla, eivätkä esiinny vain kävijätilastojen numeroina. Siksi saatan joskus jättää näitä ”kiva juttu”-kommentteja, joihin en ihmeemmin odota vastausta, mutta joilla haluan osoittaa olevani samaa mieltä tai oikeasti seuraavani blogin ja bloggaajan kuulumisia säännöllisesti, koska hei, rakennetaanhan täällä sitä ”blogikaveruuttakin” monessa tapauksessa.
Mä olen aina niin innoissani jokaisesta kommentista, että koitan vastata, vaikka se kommentti ei edes sitä tarvitsisi, haha! Mutta joskus mäkin olen huolimaton ja ne vastaukset venyy monta päivää… 🙂
Hyvä aihe ja ollut mietinnässä täälläkin. 🙂
Ymmärrän hyvin, jos bloggaaja saa postauksiinsa niin paljon vastauksia, että siinä menisi ikä ja terveys kaikkiin vastatessa. Tällaisissa tilanteissa toivoisin kyllä jonkinlaista yhteisvastausta, jollaisesta yllä olevissakin kommenteissa on mainittu. Tuntuu jotenkin typerältä jättää alati kommentteja joillekin, jotka eivät ikinä vastaa mitään. ”Mitä turhaan sitä kommentoisi” on usein tunnelma tällaisissa tilanteissa. Kommentteja jätän silloin, kun koen että mulla on jotain sanottavaa, kun haluan viestittää tukeani, kun näen jotain ihanaa tai joskus, jos en ole aikoihin käynyt lukemassa/kommentimassa niin ilmaisen olevani vielä mukana. Siinä nyt tähän hätään mieleen tulevat syyt kommentoinnille.
Itse yritän vastata jokaiselle jotakin, ellei kyseessä ole arvontapostaus, onnitteluja saava postaus tai jokin sellainen. Silloin voisinkin laittaa yhteisvastauksen. Olen sitä mieltä, että on kivaa huomioida lukijat, samoin kuin he huomioivat minut, kun tulevat kommentoimaan höpötyksiäni. 🙂
Oman blogin mainostaminen postauksieni kommenttibokseissa ei minua häiritse. Jokaisen aloittavan bloggaajan on kuitenkin jostain lähdettävä liikkeelle ja oman blogilinkin jakaminen kohtuudella on täysin ymmärrettävää. 🙂
Sitten toivotaan vielä, että tää kommentti oli lukukelpoinen ja sisältö ymmärrettävissä. 😀
Itse olen miettinyt ihan samaa ja yleensä vastaankin jokaiseen kommenttiin, niitä kun ei minulle mitään ihan hirveitä määriä tule, mutta kiinnostavan kirjotuksen tein ja mukava lukea myös näitä vastauksia täältä!
Itse olen KIS:n kanssa samoilla linjoilla, koska kommentin jättäjä on viitsinyt edes jonkinlaisen tervehdyksen käynnistään blogiini jättää, vaikka vain pari sanaa, on minulla oltava aikaa siihen vastata vaikkakin taas vain parilla sanalla. En koe sitä rasitteena, vaikka välillä onkin olo kuin itseään toistavalla papukaijalla kun vastailen ”Kiitos, kiitos, kiitos…” 🙂
Kommentit ovat kuitenkin bloggaamisen parasta antia, se vuorovaikutus lukijoiden kanssa, ettei tule sellaista fiilistä että yksin höpisee tyhjille ruuduille.
Vaihtoehtoisena vastauksena varsinkin jos kommentteja tulee paljon eivätkä ne sisällä kysymyksiä, voisin loppuun yhteisesti kiittää kaikkia kommenteista! Näin on tullut kuitenkin reagoitua ja tavallaan vastattua kaikille 🙂
Samoja asioita on moni bloggari varmasti miettinyt jossain vaiheessa. Minäkin. Ja voin samaistua tuohon ajatukseen, että kommentteihin vastaaminen viipyy joskus. 😉 Koen kuitenkin tärkeäksi jotenkin kuitata jokaiselle kommentoijalle, että olen nähnyt heidän viestinsä. Joskus on kieltämättä vaikea keksiä mitään järkevää vastausta, muuta kuin että ”Kiva kuulla”. Mutta silti haluan vastata.
Toinen juttu on sitten se, kun kommentteja tulee vielä vanhoihin postauksiin. Vaikka kaikki kommentit luenkin (minulle tulee niistä heti ilmoitus sähköpostiin), unohtuu vanhojen postausten kommentit helposti. Toivottavasti siitä ei kukaan pahoita mieltään! Sitten voi vaikka kysellä perään sähköpostitse… 😉
Tämä sinun blogisi on noussut muuten yhdeksi suosikikseni! Vasta hiljattain löysin tänne…
Olen lukenut blogiasi jo jonkin aikaa ja löysin tieni tänne seilori-Norpan kautta. En ole tainnut jättää merkkiä kertaakaan, vaikka täällä käynkin lukemassa kaikki postaukset ja yleensä nyökyttelen kirjoituksillesi ja ihastelen kuvia ja sisustustanne. Nyt kirjoitit kuitenkin harvinaisen osuvasti ja selkeästi tästä aiheesta, jota itsekin pohdin välillä. Oman blogini lukijakunta on toki huomattavasti pienempi varmasti kuin tämän, mutta silti aihe on pyörinyt mielessäni. Koska itse myös mielelläni tietäisin, ketkä lukijoitani ovat, ajattelin nyt siis jättää itsekin merkin. 🙂
En koe, että ns. neutraaleihin viesteihin tarvitsisi vastata yksitellen, mutta muunlaisiin kyllä mielellään näin blogin lukijan näkökulmasta.
Tätä blogia on muuten ihana lukea senkin vuoksi, että kieli on niin sujuvaa ja virheetöntä. 🙂
Ei tartte mielestäni vastata. Sama ”jos kiinnostuskynnys ylittyy, saattaa tulla tekstiä” -aspekti pätee bloggaajaan itseensäkin, joten keskustelun voipi antaa mielestäni soljua ilman että pitää ite henk.koht. jokaiselle kuitata jotain.
Ja jo ihan ajankäytön näkökulmasta – mielummin haluaisin lempparibloggaajien käyttävän tosiaan aikaa postausten tekoon kuin ”Kiitos!”- kuittauksiin :)Ei tartte vastata.
Ei-bloggaajana, mutta blogeja paljon seuraavana, en odota vastausta bloggaajalta omaan kommenttiini. Jos toisaalta bloggaaja katsoo kommentissani olevan jotain oikeasti vastaamisen aihetta, toki on mukava sellainen vastaus lukea. Mutta kohteliasuudesta jokunen rivi tai kiitos ei ole mielestäni tarpeen. Ei vastaamatta jättäminen ole millään tavalla epäkohteliasta mielestäni.
Hyvä aihe oli muuten ottaa esille tämä!
-hilma-
Tähän ei varmaan ole oikeaa tai väärää vaihtoehtoa…
Itse arvostan aina kovasti sitä, että joku haluaa ja viitsii kommentoida postauksiani, ja tapaan vastata edes parilla sanalla – vaikka sitten toistelisin sitä kiitosta kerta toisensa jälkeen. Näin teen (tai tekisin, harvemmin nyt ylenpalttisesti kehutaan ja kiitellään) oikeassakin elämässä. On kiva tietää, kuka käy lukemassa juttuja ja keneen mikäkin aihe on kolahtanut – eri mieltäkin saa muuten olla, kunhan ilmaisee mielipiteensä kohtuullisen kohteliaasti! Kaikkein ihaninta on tietysti se, että lukija on oikeasti tarttunut aiheeseen ja kirjoittanut pidemmän viestin -sehän on kuin saisi kirjeen joltakin!
Aika vähän tulee niitä tyyppejä, jotka mainostavat läpinäkyvästi omaa blogiaan; tämä johtunee siitä, että oma blogini on vielä sen verran pieni, ettei sitä nähdä tarpeeksi potentiaalisena lukijamagneettina…
Olen aika arka kommentoimaan ”vieraiden” bloggaajien blogeissa, mikä on sinällään ristiriitaista, koska eihän sitä voi tulla tutuksi, jollei koskaan aloita keskustelua :-O Tässäkin pätevät siis samat lainalaisuudet kuin oikeassakin elämässä. En välttämättä odota minkäänlaista vastausta, ja ymmärrän hyvin, että jos itse kirjoitan vain pari lyhyttä sanaa, ei sitä voi laskea varsinaiseksi dialogin avaukseksi, ja että sellaiseen on vaikea vastata kovin syvällisesti. Tässä olisi siis itsellänikin parantamisen varaa!
Lupaan käydä jatkossakin kommentoimassa aina silloin tällöin 🙂
Mielenkiintoista, varsinkin ajatuksesi anonyymeistä -ei bloggaajista. Olen vahvasti siinä käsityksessä, että juuri anonyymit kommentit tulevat nimenomaan toisilta bloggaajilta sekä tietysti niiltä jokapaikan huutelijoilta. Itselläni on kaksi blogia, mutta kommentoin useassa blogissa. Ajatukseni ei ole saada uusia lukijoita, vaikka luonnollisesti tämä olisi suotavaa. Pelkään sen nimittäin johtavan vastaavanlaiseen kierteeseen postauksen pakottavuudesta sekä muille vastaamisesta. Tällä hetkellä kaikki pysyy hyvin balanssissa. Näen kuiteenkin, että blogiani luetaan, se riittää hyvin 🙂
Sitten on niitä blogeja joita seuraan aktiivisesti, mutten jätä mitään puumerkkiä kuin satunnaisesti silloin tällöin, jos silloinkaan. Sinun blogisi on yksi niistä. Tämä johtuu useimmiten siitä, että selaan kännykällä/tabletilla ja viestin kirjoittaminen on pirullisen hankalaa. Summa summarum mielestäni viesteihin kannattaa vastata. Jos ei ennätä, niin mainitsee siitä. Jopa pelkkä hymiö saattaa riittää, mutta jokunen sana olisi myös kiva. Sen sijaan vastakommentointia toisen blogissa pidän ehkä jo liioitteluna, jos sinulla ei ole mitään sanottavaa/et seuraa toisen blogia tai et pidä siitä, miksi pitäisi jättää puumerkkinsä? Ikiliikkuja olisi valmis. Monen blogin lähtöasetelmat ovat täysin pielessä ja kuvitellaan muuta kuin mitä se todellisuudessa on. Oikeasti blogin pitäminen, päivittäminen, vastaaminen ja ylipäätään juttujen keksiminen käy työstä. Vielä jos valokuvaa itse ja käyttää vain omia kuviaan, niin niiden käsittely on oma proseduurinsa. Siksi hyväksyn myös sen, ettei kiireinen bloggaaja ennätä vastaamaan ympäripyöreään kommenttiini, enkä siitä pahastu 🙂
Mun mielestä olis fiksua vastata kaikkiin, vaikka jollain hymynaamalla edes. Ja oikeassa elämässä varsinkin suosittelen vastaamaan viesteihin/ puheluihin ym, on todella tympeää käytöstä jos ei huomioi ystävien yhteydenottoja. Alisa
Minusta jokaikiseen kommenttiin vastaaminen on aivan turhaa! Joihinkin kysymyksiin olisi tietysti kiva saada vastaus, mutta olkoot ne poikkeuksia. Joskus tuntuu ihan hassulta, kun bloggarit vastailevat jokaiseen kommenttiin, että kiitti vaan. Älä ja älkää bloggarit uuvuttako itseänne vastauksilla, vaan kirjoittakaa mieluummin uutta sisältöä.
minustakin tuntuu että vaikutan välinpitämättömältä vaikka en niitä kommentteja montaa saakaan vaikka lukijoita kyllä käy sivuillani. itse luen useita blogipostauksia päivässä ja kommentoinkin usein mutta melko lyhyesti. aikaa iltasella ei ole niin kauheasti aina miettiä pitkiä vastauksia mutta haluan jättää sen lyhyen merkin että olen käynyt ja kiinnostunut.
Hyvää pohdintaa!:) Mä taas olen sitten varmaan aivan ääripää, sillä pidän tärkeänä viesteihin/puheluihin/kommentteihin vastaamista. Vaikka mielummin hieman viiveellä kuin ei ollenkaan. Toki joskus tuntuu turhalta kirjoittaa kommentti toisensa jälkeen että ”kiitos”, mutta haluan nähdä sen vaivan, kun joku muukin on antanut omasta ajastaan rustatakseen minulle kommentin.
Tietty omaan blogiini ei vielä sellaisia määriä kommentteja tule, että niihin vastaaminen olisi kauhea urakka ja oma elämänikään ei ole niin hektistä kuin vaikkapa lapsiperheen, eli ehkä mun lähtökohdatkin ovat eri..
Jätän myös itse kommentteja yleensä vain, jos on jotain sanottavaa, välillä se tosin saattaa olla ihan vain muutama sananen kehuja asusta tms., mutta haluan silti sanoa sen.. On kiva huomata, että kommenttiini on vastattu, vaikka en sitä mitenkään odota..
Tällaista pohdintaa täältä päästä.. Mielenkiintoista lukea muidenkin ajatuksia tähän asiaan liittyen!:)
Mielenkiintoisia ajatuksia. Itse pyrin vastaamaan jokaiseen kommenttiin edes jotakin, koska ilahdun jokaisesta tosi paljon. Tosin kommenttejakin tulee yleensä vain muutama per postaus. Vanhoihin postauksiin saadut kommentit taas saattavat jäädä vastaamatta.. Suosituissa blogeissa on mielestäni ihan ok, jos vastaa niihin kommentteihin, joissa esim. kysytään jotakin. Muuten riittää esim. yhteiskiitos näihin ”kiva juttu!” -kommentteihin.
Yritän myös aina vastata kommentteihin. Ne ovat blogin sokeri ja suola, jos kukaan ei koskaan kommentoisi, voisi kirjoitusintokin tyrehtyä ajan myötä. Itse myös tykkään jättää suosikkiblogeihin lyhyitäkin kommentteja ja koen, että ne ovat ikäänkuin moikkauksia. ”Kävin lukemassa ja tykkään jutuistasi.” Mutta myös minulle käy kuten Suville, vanhoja kommentteja hautautuu ja jää vastaamatta. Joskus muistan haratasti saaneeni jonkin kysymyksen, mutta en enää löydä sitä mistään. Bloggaajana ajattelen, että lukija on vähän niin kuin asiakas. Ei nyt sentään aina oikeassa, mutta oikeutettu palautteeseen ja jonkinlaiseen reagointiin.
Tämä on asia joka aina aika ajoin mietityttää. Jokainen kommentti ilahduttaa minua siinä määrin, että haluan niihin vastata. Joskus vastaukset viipyy matkalla, ja joskus joihinkin vanhoihin postauksiin tulleet ovat unohtuneet kokonaan. Aina välillä mietin onko järkeä käyttää aikaa hokeakseen lyhyisiin parin sanan viesteihin kiitos, kiitos, mutta toistaiseksi olen tehnyt niin alkuun mainitsemastani syystä. Ehkä tietyissä postauksissa voisi käyttää tässä ketjussa mainittua ryhmäkommentointia/-kiitosta.
Omiin parin sanan kommentteihini en odota vastausta, vaikkakin tosi harvoin niitä jätän. Yleensä haluan kommentoida, kun postaus oikeasti herättää jotain ajatuksia, pohdintaa, kysymyksiä. Jos niihin ei tule vastausta, on oma olo aika hölmö kun ei yhtään tiedä mitä vastaanottaja oli sanomastani mieltä. Vähän kuin keskustellessa sanoo jotain, ja toinen vaihtaakin aihetta. Yleensä jätän jatkossa kyseisen blogin kommentoimatta kokonaan, vaikka lukijana pysynkin. Tähänkin löytyy kyllä poikkeuksia, kuten esim tämä ketju, jossa monet sanovat samaa asiaa. En oleta että alat jokaiselle erikseen toistamaan samoja juttuja 😉
Ei hyvää päivää! Miksi bloggari pitäisi vastata joutavanpäiväisiin kysymyksiin tai ylipäätänsä jotakin vaikkei joku kysyisikään mitään kuten kiitos 🙂 ja seuraavaan, Kiitos sinullekin 🙂 ja seuraavaan, Kaunis kiitos, olen samaa mieltä 🙂 Näin voi ménnä kymmeniäkin viestejä. Joukkokiitos tmv. olisi tällaisessa tapauksessa paikallaan.
Ei edes bloggarin tarvitse istua koneella vastaamaassa koko ajan vaikka se hänen ”työkalunsa” onkin ja joissain tapauksessa jopa työ.
Toinen asia on, että useimmat kyllä istuvat ja vastailevat melko joutavanpäiväistä liirumlaarumia, koska haluavat miellyttää lukijoitansa ja siinä ajatuksessahan ei ole mitään pahaa 😉
Aika pianhan blogista hahmottuu millainen bloggaajan tyyli on; vastaileeko, ja mitä ja kuinka usein. Ja koska jokainen päättää omasta blogistaan ja tyylistään niin maiseman vaihto on paikallaan jos lukija ei kestä vastaamattomuutta.
Minusta on myös kiva tapa vastata kaikkiin viesteihin. Tosin jos kaikki viestit on pelkkää ”ihana”, niin joskus on varmasti tarpeen myös yhteiskiitos kaikille. Itse jätän paljonkin tuttuihin ja oudompiinkin blogihin ”tosi kiva”-tyyppisiä kommentteja, jolloin se juttu on ollut oikeasti tosi kiva, enkä kyllä ajattelisi, että muutkaan tekee sitä oman blogin mainostus mielessä, vaan ihan sen takia että haluaa jättää merkin käynnistä ja kertoa tykkäävänsä kyseisestä jutusta. Ja varman kaikkien bloggaajien mielestä on kiva saada kommentteja..Olen huomannut että joissakin tosi suosituissakin blogeissa kommenttiboxit on usein tyhjiä/muutama kommentti eikä niihin ole välttämättä vastattu, niin tulee olo, että bloggaaja olisi jotenkin ylimielinen, kun ei viitsi vastata, ja tuntuu että onko bloggaaja ”kuulolla” ollenkaan.
Hyvä ja oleellinen aihe, jota itsekin olen miettynyt! Lukijana tykkään, että kommentteihin vastataan. Silloin kun en pitänyt omaa blogia, pidin kommenttiin vastaamattomuutta ylimielisyytenä ja saattoi olla, että lopetin blogin lukemisen, jos niihin ei vastattu. Kävin aina säännöllisesti katsomassa, että oliko kommenttiin vastattu ja jos ei ollut, niin petyin. Hassua, mutta totta! Nyt itse bloggaajana ymmärrän, että niihin ei todellakaan ehdi aina heti vastaamaan, mutta haluan silti vastata kaikkiin, heti kun vain pystyn -juurikin siksi, että joku voi siellä odottaa kommenttiin vastaamista ruudun toisella puolella. 🙂
Hyvä aihe! Itse bloggaajana yritän vastata kaikkiin saamiini viesteihin. Mielestäni se on huomaavaista ja kohteliasta viestin jättäjää kohtaan.
Itse huomaan, että jos useista jättämistäni kommenteista huolimatta bloggaaja ei minulle mitään kommentoi tai vastaa, niin helposti passaan tuon blogin pikkuhiljaa. Eli vuorovaikutusta täältä kuitenkin haen ja jos ei lukijoita ja kommentoijia omassa blogissani kävisi, niin enpä taitaisi kovin kauaa motivoitua oman blogin kirjoittamiseen.
Jotenkin omassa ajatusmaailmassani vastaileminen kuuluu bloggailuun. Voihan se olla yhteisvastauskin, mikäli palautteet ovat kaikki tyyliin ”hieno” tms.
Tykkään blogistasi ja rauhallisesta tyylistäsi kirjoittaa asioista. Jatka samaa rataa!
Arvaa mitä!! Luin bloggerissa otsikon lisäksi alun ”Edellisen postauksen lopussa kirjoitin: ”Minulla on valtava määrä kommentteja rästissä odottamassa vastausta. Tämän viikon aikana vielä!” Tunnustan, etten vieläkään ole ryhtynyt toimeen.” JA ajattelin tulla välittömästi tulla kirjoittamaan: ”Minun mielestäni bloggaajat voivat rauhassa keskittyä olennaiseen, jokaiseen kommenttiin ei todellakaan tarvitse vastata. Ennemminkin harmittaa ”tyhjänpäiväiset” vastaukset.” Oli siis hauska yhteensattuma että olet tarttunut samaan aiheeseen 😀
Lisäksi olisin sanonut että minua harmittaa myös bloggareiden selittelyt ”en ole vielä ehtinyt vastamaan kommentteihin” ”jäänyt taas vähän rästiin” ”on ollut niin paljon tekemistä”. Vastatkaa kommentteihin silloin kun inspiraatio iskee ei tarvitse selitellä mitään! 🙂 🙂
Hei Lisbet, tykkään sun tyylistä hirveesti! Hauskaa loppukesää, laita hienolle terassille kynttilöitä palamaan ja nautiskele viimeisistä terassihetkistä 🙂
Hei mahtava aihe ja kivoja kommentteja tullut tänne.
Itse tykkään tosi paljon kaikenlaisista kommenteista, vaikka vain parin sanan jäljestä. On tosi palkitsevaa saada jonkinlainen merkki lukijoista kun itse on pakertanut postauksen parissa.
Itse yritän jatkuvasti sen takia muistaa käydä kommentoimassa toisten blogeihin, minusta se on kohteliasta ainakin välillä muistuttaa ”että hei luen sun blogia” tyyliin.
Itse tykkään kyllä vastata jokaiseen kommenttiin, myös niihin lyhyisiin. Tosin jos kommentteja tulisi ihan valtaisasti, varmasti tekisin jotain yhteisvastauksia.
Se että toiset mainostavat omia blogejaan on minusta ihan ok, jopa suotavaa, sillä olen löytänyt monta kivaa blogia sitä kautta.
Mutta myönnän, että joskus itselläkin vastaaminen vähän kestää, eikä siitä kyllä saisi tuntea huonoa omaa tuntoa.
Vastauksena kysymykseesi: jokaiseen kommenttiin ei mielestäni pidä vastata, jos siinä ei mitään vastattavaa ole.
Blogien kommentoinnista on tullut tärkeämpi kuin itse blogeista, mikä on minusta johtanut homman aivan väärille urille. Kaikki herkkähipiäiset ihmiset pääsee ”loukkaantumaan” päivittäin jos bloggari ei huomioi juuri heidän kommenttiaan.
Luen itse joitakin harvoja sisustusblogeja ja nimenomaan niitä blogikirjoituksia. En lue ollenkaan kommentteja, minulle on herttisen yhdentekevää mitä joku toinen lukija ajattelee bloggarista ja hänen kirjoituksistaan.
Kommentoin joskus harvakseltaan, jos kirjoitus on kolahtanut jotenkin ja haluan ehkä siten ilmoittaa bloggarille, että sain jotakin hänen postauksestaan. En useinkaan käy katsomassa onko bloggari vastannut jotain, suunnilleen siksi, että useinmiten unohdan kommentoineeni, vain postausteksti jää mieleen 🙂
– Ellyn –
Hyvä aihe! Itse anonyymina lukijana toivon että kommenttiini vastataan/noteerataan vaikka se olisi pelkästään se ”Ihana kuva”-tyyppinen liirumlaarum. Muutamaan blogiin kommentoimisen olen jättäny juuri sen takia että vaikuttaa siltä ettei bloggaaja kommentteja arvosta.. Vaikka omasta mielestäni se on osa iso blogien mielenkiintoa! Muttamutta.. Kukin tyylillään, ja ymmärrettävää on että jokaiseen kommenttiin ei ehdi vastata.
Kiitos kuitenkin blogista! Luettua tulee joka postaus 🙂
T. Hiljainen lukija
Pitkään pelkkänä lukijana ja nykyisin bloggaajana kyllä ajattelen, että on hienoa jos suinkin vain ehtii vastata ihan kaikkiiin kommentteihin. Ajattelen, että joka tapauksessa pelkkä kiitos on huomionosoitus siitä, että Kyllä, olen lukenut kommenttisi! Ja tosiaan, pelkkä kiitoskin mielestäni riittää, aina ei tarvitse keskusteluun tuoda uusia elementtejä, jos kommentin ei ole tarkoitus herättää keskustelua.
Vuorovaikutus on ehdottomasti blogimaailman juttu. Siksi mielestäni kommentit ovat yhtä arvokkaita kuin blogipostaus itse. Ne ikään kuin herättävät aiheen eloon. Vaikka olisivatkin toisinaan ”näyttääpä hyvältä” tai ”ompa kyllä ruma” -tasoisia.
Ja toisaalta sekin, että bloggaaja mainostaa omaa blogiaan jättämällä kommentin, mikäs siinä, näin pääsee käsiksi moniin uusiin mielenkiintoisiin saitteihin. Sekin on osa tätä vuorovaikutusta.
Hyvää pohdintaa tärkeästä aiheesta! Itse tuoreena blogimaailman tulokkaana ilahdun jokaisesta kommentista ja tykkään myös vastata niihin. Toki kommentteja ei sellaista määrää tulekaan, että niihin vastaaminen olisi kovin työlästä.
Muiden blogeihin kommentoiminen on mielestäni myös vuorovaikutusta ja eräänlaista yhteisyyden ylläpitoa. Vaikka ei aina olisi mitään kysyttävää tai erityisen lennokasta kommentoitavaa, on silti mukava jollain tavalla kertoa bloggaajalle, että ”hei, luen blogiasi ja tykkään sen sisällöstä”. Ja kun näin teen, on myös mukava saada jonkinlainen vastaus. Joihinkin blogeihin ei tule kommentoitua sen vuoksi, että on huomannut, että bloggaaja ei yleensä vastaa kommentteihin.
Ja vielä vertaus elävään elämään: jos työpaikan käytävällä tulee vastaan kollega ja hän kehuu paitaani, tietysti vastaan hänelle ”kiitos” tms. Jos käytävällä tulee vielä kymmenen muuta kollegaa vastaan ja he kaikki kehuvat paitaani, en jätä vastaamatta heille, vaikka vastaus olisikin se sama kiitos.
Mutta jokainen toimii tietysti itselleen parhaalla tavalla ja ennen kaikkea tilanteen mukaan. En esim. oleta, että nyt vastaat henk.koht. jokaiselle näihin kommentteihin. 🙂 Ja vielä lopuksi on sanottava, että pidän blogistasi todella paljon! Kuvat ovat kauniita ja henkivät seesteisyyttä. Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta, kun jätin tänne kommentin. 🙂
Mielenkiintoinen kirjoitus.
Mun mielestä ”tsemppi-kommentteihin” (eli näitä joissa vain lyhyt ”kiva juttu!” tai ”kauniit kuvat”) ei tarvitse vasta, varsinkaan suosittujen bloggaajien joille kommentteja tulee paljon.
Kysymyksiin tietenkin on kohteliasta vastata ja sellaisiin keskusteluksi tarjoitettuhin kommentteihin, joissa jatketaan esim. postauksen pohdintaa, olisi kiva saada joku palaute.
Eli näitä Kiitos-vastauksia ei minun mielestäni tarvita. (Senhän voi laittaa vaikka sivupalkkiin tai kommenttilomakkeeseen valmiiksi että kaikki kommentit luetaan ja niitä arvostetaan.)
Kuten täältä kommenteista jo näkee niin vähän joka lukijalla on erilainen toive kommentteihin vastaamisesta, eli kaikkia ei voi miellyttää. Bloggarin on vaan valittava itselleen sopiva linja ja pysyttävä siinä johdonmukaisesti. 🙂
En itse pidä blogia ja silloin harvoin kun kommentoin, teen sen aina anonyyminä. Luin vastikään yhden blogin kommentteja, joissa innokkaat lukijat olivat (varmaankin samaan aikaan) kirjoittaneet peräkkäin kolme täsmälleen samaa kysymystä. Tunnollinen bloggaaja vastasi kaikille. En itse ihan ymmärrä moista, mutta kukapa olen sitä tuomitsemaankaan.
Minulle riittää, että bloggaaja kertaalleen vastaa järkeviin kysymyksiin tai kommentteihin ja muutoin vaikka toisinaan mainitsee lukevansa ne ja kiittää kollektiivisesti, jos haluaa olla kohtelias. Koen tärkeämpänä sen, että bloggaaja käyttää aikaansa varsinaiseen sisällöntuottamiseen – se on kuitenkin se juttu, jonka takia ja ansiosta jotain blogia seuraan.
Tähän sellainen pointti, että moni tilaa bloggaajan vastauksen omaan kommenttiin sähköpostitse. Silloin on mukavaa, että asia selviää paluuviestistä, eikä tarvitse enää uudelleen selata postausta. Uskoisimpa, että tästä syystä moni bloggaaja vastaa jokaiselle erikseen.
Luen blogiasi säännöllisen epäsäännöllisesti. Osin bloggaat aiheista, jotka eivät kiinnosta, osin kirjoitat postauksia, jotka ovat tosi mielenkiintoisia. Tästä johtuen en juurikaan lue toisten kommentteja ja olen itsekkin kommentoinut vain kerran postaustasi. Taisi olla se missä pohdit puun kasvattamista sisällä.
Äitinä ja vaimona sinulla on varmaan muutakin puuhaa kuin hymiöitä lätkiä koneella tai tyhjänpäiväisyyksiä ladella. Bloggaus on kuitenkin nettikirjoittamista, joten mihinkään ei tarvitse vastata. Eivät nämä ole kuitenkaan aivan naamatusten keskustelun arvoisia keskusteluja.
Kuten joku jo aiemmissa kirjoituksissa sanoi, blogin pitäjä päättäköön miten ja kenelle vastaa. Se itse bloggaus lienee kuitenkin se oleellinen juttu. Ellei nyt sitten satu kysymään ihmisten mielipiteitä johonkin..heh he. Kiinnostavia hetkiä kun alat vastaamaan näihin yli 30 kommenttiin 🙂
Jaa, täytyykin vilkaista vastasitko jotain aikanaan siihen puukommenttiini…
Itse pyrin vastaamaan kommentteihin (usein tosin viiveellä…), mutta en toisaalta hermostu, jolleivat muut bloggaajat vastaa omaan kommenttiini.
Jätän usein juuri tuollaisen pikku kommentin merkiksi käynnistäni ja ilahduttamaan. Useimmat bloggarit kuitenkin toivovat jonkinlaista interaktiivisuutta ja jotain vastinetta kirjoituksilleen, oli se sitten vain pikku huomio kauniista kuvista tms.
Mä ajattelen kommentit jotenkin virtuaalisena keskusteluna. Jos joku puhuu mulle, vastaan. 🙂 Musta se on kohteliasta niin netissä kuin luonnossakin. Toki on poikkeuksiakin. Osa bloggaajista saa varmasti valtavasti kommentteja, jolloin vastaaminen voi olla liian aikaa vievää. Silloin yhteisvastaus voisi olla yksi mahdollisuus…?
Mun mielestä kommentit tuovat kivaa vuorovaikutusta bloggaamiseen. Itselläkin välillä jää meilit yms. viestit odottamaan vastausta, viestejä kun nykyään tulee joka tuutista. Olen huomannut, että paras tapa vastata on kirjoittaa vastaus samantien. Jos lukee viestin kerran ja jättää vastaamisen toiseen kertaan, niin siihen on tylsempi vastata ja se jää helposti tekemättä.
Mielestäni ei tarvitse kommentoida ja kiitellä jokaista kommenttia. Itse en ole bloggaaja. Sen sijaan luen, katson, nautin, viihdyn. En ymmärrä ikäviä kommentteja – mielestäni bloggaaja saa postailla juuri sitä mitä haluaa. Ja kommentoida kommentteja miten parhaalta tuntuu. P.s. Sain sinulta vastauksen ulkomaalien koodeihin – kiitos siitä:)
Mulla on kyllä periaate, että pyrin vastaamaan jokaiseen viestiin, joka blogiini jätetään. Kommentteja ei tule valtavia määriä, joten pystyn sen ihan hyvin tekemään. Luen paljon myös muiden blogeja ja tykkään kyllä siitä, että kommenttini huomioidaan ja käynkin aina kurkkimassa mahdolliset vastaukset. Ilman vuorovaikutusta blogi jättää jotenkin kylmäksi. Itse yleensä jätän oman blogini linkin kun kommentoin ensimmäisen kerran jonkun toisen blogiin, se on ikään kuin tervetulotoivotus vastavierailulle 🙂 Jos joku jättää minun blogiini oman osoitteensa, käyn yleensä katsomassa blogin mielenkiinnosta.
Minusta ei todellakaan tarvitse vastata jokaisen kommenttiin, en sitä odota. Sen sijaan odotan, että kysymyksiin vastataan. Siksi ikävintä minusta onkin kommenttirivistöt, jossa bloggaaja on vastannyt kymmeneen ensimmäiseen kommenttiin, sitten into on hiipunut ja vastaukset jääneet. Sitten niiden viimeisten kommenttien kohdalla löytyy myös kysymys, johon kysyjä ei koskaan saa vastausta.
Omasta mielestäni bloggaajan ei tarvitse vastata jokaiseen kommenttiin. Ainakin itse kommentoidessa blogeihin, en odota vastausta saavani, jos en sitten kysy jotain postaukseen liittyvää. Lukija kysymykseen jättämättä vastaaminen on mielestäni epäkohteliasta.
Omassa blogissani pyrin vastaamaan bloggaajien kaikkiin kommentteihin, mikä onkin helppoa, koska niitä tulee toistaiseksi niin vähän, että en koe minkäänlaista painetta niihin vastaamisessa. Itseasiassa vasta viime aikoina kommenttimäärän kasvaessa, minusta on alkanut tuntumaan, että hei, lukeehan tätä minun blogia joku. (Toki paragraaffit ovat sen osoittaneetkin.) Mutta jotenkin ne lukijat tulevat itselleni lähemmäksi, kun jättävät edes jonkilaisen kommentin.
Monesti itseni mielestä hyvän bloggauksen tehneenä, joudun toteamaan, että siihen minun mielestäni loistavaan postaukseen, ei sitten kukaan ottanutkaan mitään kantaa. Siitä tulee aavistuksen hölmökin olo. Jännintä on, että näitä kommentoimattomat postaukset saattavat olla lukutilaston kärjessä. Ehkä aihe on vaan ollut sen verran arka, että muut samanhenkiset eivät ole uskaltaneet jättää edes anonyymina kommenttia. Joskus se harmittaa, koska keskustelisin lukijoideni kanssa mielelläni itseäni koskettavista aiheista enemmänkin.
Minä myös pyrin ja vastaankin jokaiseen kommenttiin. Oma blogini on pieni joten se kyllä onnistuu ihan ok 🙂 Olen vähän sitä mieltä, että jonkinlainen vastaus on parempi kuin ei mitään.
Lukijana jättäessäni kommenttia, toivon ja odotan myös samaa. Usein selaan blogeja, enkä välttämättä jätä edes mitään merkkiä käynnistä. Haluan ensin vähän ”katsella” enkä ole heti kommentoimassa. Olen huomannut että omassani on kävijöitä, kaikki eivät tietenkään kommentoi, yleensä he ovat jo tutumpia minulle jotka kommnetoivat.
Ei jokaiseen kommentiin tarvitse vastata.
Minä odottaisin vastausta vain, jos olisin kysynyt kommentissa jotain. Ihmiset ovat erilaisia ja osa närkästyy jos ei olla vastattu, eikä osaa voisi vähempää kiinnostaa. Meitä on moneen junaan.
Itse saatan unohtaa että missä blogissa olen mitäkin kommentoinut, enkä välttämättä käy katsomassa onko minun kommentiin vastattu (ellen siis ole kysynyt jotain johon odottaisin vastausta)
Moikka!
Löysin blogiisi juuri All yöu need is white – blogin kautta.
Itse olen bloggailut jo yli kolme vuotta ja aina olen pyrkinyt vastaamaan kaikkiin viesteihin joita on jätetty. Minusta se on kohteliasta lukijoita kohtaan ja itse pidän myös siitä, että kommentteihin, joita olen jättänyt muiden blogeihin, vastataan. Minulle välittyy väkisinkin aina vähän välinpitämätön kuva, jos jättämääni kommenttiin ei vastata.
Jokainen tietysti toimii tyylillään ja esimerkiksi All you need is white – blogin Satu on mielestäni mieletön esimerkki siitä, miten lukijoiden kanssa voi olla vuorovaikutuksessa ja lukija tuntee aina tulleensa kuulluksi.
Totta on myös se, että en muista läheskään aina edes käydä katsomassa, onko johonkin kommenttiini vastattu. Jos nyt johonkin voisi jättää vastaamatta, niin juuri ”hieno matto!” – tyyliset kommentit voisi olla niitä 🙂 Olipas monimutkaista, mutta pointtina siis se, että vastaaminen tai vastaamatta jättäminen kertoo mielestäni vähän arvostuksesta lukijoita kohtaan.
Kiitos kovasti kaikista kommenteista! Yhteenvedon ja massavastaukseni voi käydä lukemassa täältä: http://www.lisbet-e.com/2013/08/yhteenveto-epasuosituista-ajatuksista.html