Vappupäivän iltavalo lankesi pihaan niin lämpimänä, että halusin tallentaa tunnelman kuviin. Päivällä olimme olleet vappulounaalla ”mammalan sivutoimipisteessä’, eli mieheni vanhempien uudessa tukikohdassa täällä pääkaupunkiseudulla. Miten mukavaa, että voimme tavata jatkossa myös näin! Vaikka he toki viettävät valtaosan ajastaan edelleen Pohjanmaalla, lähellä asuvat isovanhemmat ovat ylellisyyttä, johon emme ole tottuneet.
Terassin kalustus on vanhaa tuttua jo vuosien takaa. Sohva, ruokapöytä ja tuolit ovat suhteellisen huoltovapaita, mutta puinen sohvapöytä vaatii vuosittain hiomisen ja öljyämisen, mitkä onneksi onnistuvat helposti näin omakotiolosuhteissa. Hankin ensimmäisiksi kesäkukiksi orvokkeja, jotka ovat pomminvarma valinta toukokuun ailahteleviin olosuhteisiin. Kunhan säät näyttävät pysyvämmin lämpenevän, teen täsmäiskun lähistöllä olevalle Kukkamestarit-puutarhalle, jota olen hehkuttanut blogissa ennenkin. Haaveilen joka vuosi myös esikasvatuksista ja niiden tuomasta kukkaloistosta, mutta olen myös itselleni armelias sen suhteen, ettei ihan joka asiaan tarvitse revetä. Todennäköisesti hankin puutarhalta viime vuosien tapaan mustasilmäsusannoja, nimettömiä dahlioita, petunioita, ja ehkä metsästän tällä kertaa jostain myös kosmoksia (niitä ei Kukkamestareilla ole ainakaan aiempina vuosina ollut).
Onneksi myös viime syksynä istuttamani kukkasipulit puskevat innolla versoa. Rusakot ovat pistelleet poskeensa osan krookuksistani, mutta tulppaaninlehdet ovat saaneet olla pääosin rauhassa. Siltäkin suunnalta on tiedossa siis kukkailoa.
Puhumattakaan siitä kaikesta kauniista, joka marssitetaan silmiemme eteen jo lähiviikkojen aikana: tuomenkukat, kirsikankukat, syreenit, omenapuut, kielot… olen pakahtua jo etukäteen!
