Helleputken jälkeinen sateinen lauantai – siivouspäivä! Kauniilla kesäsäillä ei tule pahemmin puunattua nurkkia, koska ensinnäkin aika kuluu ulkosalla, pihapuuhissa tai uimarannalla ja toisekseen inhoan siivoamista kuumalla säällä. Koti oli ehtinyt kunnon räjähdyskuntoon, kiitos lomailevien koululaisten, tavaroita levittelevän taaperon ja alakerran wc-remontin. Urakan jälkeen otin kameran käteeni ja nappasin pikapikaa kuvat olohuone-keittiö-ruokailutilasta, ennen kuin joku saapuisi paikalle ja rikkoisi illuusion harmoniasta.
Hiljattain kommenttiosastossa vilahti tuttu kysymys: miten teillä voi olla niin siisti koti? Ehkä kysyjä jo aavisti vastauksen, mutta minut tuo viaton tiedustelu vei jonnekin reilun vuosikymmenen taakse. Sisustusblogit olivat uusi juttu 2010-luvun alussa, ja niiden siistejä koteja pohdittiin usein kommenteissa, keskustelupalstoilla ja jopa valtakunnan mediassa. Siihen asti kuvia kauniista kodeista oli nähty lähinnä lehdissä ja tv:n sisustusohjelmissa. Myynti-ilmoituksissakin kuvat saattoivat olla melko karuja ja stailaamattomia. Oman kodin esittely koettiin vieraana, ja harvalle oli tullut mieleen valokuvata omaa huusholliaan, saati sitten siivota tai somistaa sitä kuvien ottamista varten. Moni lukija otaksui, että kuvat olivat yhtä kuin todellisuus. Blogikoteja pidettiin kliinisinä ja bloggaajia neuroottisina siivousintoilijoina.
Tänään tilanne on aivan toinen, kun kuvia kauneudesta ja täydellisyydestä pursuilee kaikkialla, niin verkossa kuin somessakin. Monella yksityiselläkin instagram-tilillä on ainakin yksi otos olohuoneesta, johon valo kauniisti lankeaa ja jossa sohvatyynyt ovat somassa järjestyksessä. Useimmat ymmärtävät, etteivät kuvat ole kuin hetkellinen totuus. Olemme nähneet ystäviemme kodit somekuvissa sekä vierailleet niissä tosielämässä ja havainneet eron. Puhumattakaan siitä, että olemme nähneet oman kotimme somekuvissa ja tiedämme taatusti eron!
Vastaus, jonka ehkä siis jo tiesittekin, kuuluu: ei meillä ole aina siisti koti, mutta kuvaushetkellä kyseisessä paikassa oli siistiä. Lisäksi olen säätänyt kuvan valotusta ja värejä, saattanut poistaa kuvankäsittelyohjelmalla jokin lian tai epäkohdan ja rajannut epäesteettiset asiat kuvan ulkopuolelle. Eivätkä kuvissa erotu sormenjäljet, pinnoilla leijaileva pöly tai pesemättömät ikkunat.
Sekin on totta, että kymmenen vuotta sitten olin tarkempi kodin siisteydestä ja käytin siivoamiseen enemmän aikaa. Sittemmin olen hyväksynyt realiteetit lapsiperheessä ja keksinyt ajalleni parempaakin käyttöä. Tein myös aiemmin ihan liikaa poikien puolesta, ja meneillään on työläs taival osallistaa heitä paremmin kodin siisteyden ylläpitoon.
On kuitenkin pari juttua, jotka helpottavat järjestyksen ylläpitämistä lapsiperheessä.
- Kaikelle pitää olla säilytyspaikka, johon tavarat palautetaan käytön jälkeen. Karsi tavaroita säännöllisesti. Pyri siihen, että esillä ei ole paljon tavaroita, silloin siivoaminenkin on helpompaa.
- Opeta lapset pienestä pitäen keräämään omat lelunsa, siivoamaan omat huoneensa ja osallistumaan ikätasoisesti kotitöihin (tätä siis itsekin vielä harjoittelen).
- Älä anna paperikasojen kertyä. Heitä heti paperinkeräykseen postin mukana tulleet ylimääräiset paperit, kirjekuoret tai lehdet, joita et aio lukea. Ylipäätään kannattaa minimoida kaikki kotiin saapuva paperiposti. Perusta paikka niille papereille, jotka on tärkeä säilyttää.
- Jos joku toinen perheessäsi kerryttää paperi- tai roinakasoja, keksi hänen kasoilleen paikka. Mieheni jättää papereitaan lojumaan tasoille, mistä siirrän ne eteisen lipaston toiseksi alimpaan laatikkoon, josta hän tietää niitä jo etsiä.
- Tiskikone tyhjennetään heti, kun se on pessyt. Likaiset astiat laitetaan heti käytön jälkeen tiskikoneeseen. Ruokapöytä ja keittiö siivotaan heti ruokailun jälkeen.
- Kassit ja matkalaukut puretaan heti kotiin palattua.
- Pese pyykkiä (lähes) päivittäin. Puhdas pyykki lajitellaan esim. parisängyllä kasoihin, jonka jokainen perheenjäsen viikkaa omaan vaatekaappiinsa.
- Valitse taistelusi. Minulle on tärkeintä ylläpitää tätä kuvissakin näkyvää olohuone-keittiö-kokonaisuutta, joka on kotimme paraatipaikka. Yläkerrassa epäjärjestys ei niin häiritse. Keittiö ja ruokapöytä siivotaan ja tasot tyhjennetään iltaisin ja samalla olohuoneesta noukitaan lelut ja muut tavarat paikoilleen. Myös eteisestä nostetaan kengät kaappeihin ja viedään siellä mahdollisesti lojuvat tavarat paikoilleen.
Oliko jollain muulla ollut siivouspäivä tänään? (Ja hei, vaikka ei olisi ollutkaan, käytit aikasi varmasti juuri niin kuin se kuuluikin käyttää.) Kuulen myös mielelläni vinkkejä, miten nuorukaiset saadaan motivoitua osaksi kodin puhtaanapitokomiteaa.
Meillä jokainen siivoaa noin 10 minuuttia joka päivä. Se on yhteensä jo aika hyvä aika joka päivä imurointia, pyykkien viemistä kaappiin, keittiön tasojen pesua jne. arkipäiväistä. Koti pysyy aika siistinä koko ajan. Teinit tietävät joka päivä mitä heillä kuuluu siivoushommiin. Olemme toimineen näin ainakin 10 vuotta. Hommat kulkevat rutiinilla. Lisäksi olemme tehneet siivouksesta mahdollisimman helppoa (sen lisäksi, että se on nopeaa). Kuten itsekin mainitsit, kaikelle on oltava selkeä paikka. Olemme tunnistaneet, mikä on kenenkin ns. minimisiivoustaso, jolla koti tuntuu viihtyisältä ja keskustelleet siitä yhdessä ymmärtääksemme, miksi jotakuta häiritsee sukat lattialla ja toista ei. Siivousvälineet löytyvät meiltä helposti kummastakin kerroksesta. Asiota ei jätetä roikkumaan. Tietenkään teinit eivät aina tätä toteuta. Emme nuhtele. Jos siivouksesta tekee paineisen asian, se ei auta mitään tai ketään. Joskus voi katsoa läpi sormien, kunhan sitä ei tarvitse tehdä jatkuvasti.
Kuulostaa kyllä hyvältä, että esim. viisi henkilöä siivoaa 10 minuuttia sen sijaan että yksi siivoaa 50 minuuttia. Meillä tilanne on valitettavasti vielä pääosin jälkimmäistä. Sain tästä kyllä hyviä vinkkejä, kuten että kommunikoidaan selvästi, mitkä ovat kunkin päivittäiset vastuut ja että kodin siisteystasosta on yhdessä keskusteltu. Meillä lapsiparat saattavat joutua imurin varteen aika äkkinäisesti vanhemman sille päälle satuttua.
Kysymys oli ehkä retorinen, mutta kiitos kun tartuit siihen ja avasit asiaa. Meillä ei juuri koskaan ole siistiä. Ole itse valitettavan epäjärjestelmällinen, ja keräilen niitä röntykasoja😬 Mutta niinhän se on, että lähinnä niissä on tavaraa, jolle ei ole selvää paikkaa. Meillä on myös liikaa tavaraa, ja yritän karsia karsimistani, mutta aina jostain tulee luistimet tai palapeli tai kassillinen lastenvaatteita tai muuta lahjoitustavaraa (joista olen toki kiitollinen, mutta joiden määrä välillä ahdistaa).
Olen aikaisemminkin saanut blogistasi inspiraatiota ja neuvoja oman kodin hoitoon (”älä hukkaa maanantaita”❤️) ja tästä tuli taas lisää. Täytyy ottaa myös käyttöön tuo Hillan vinkki ”jokainen siivoaa 10min joka päivä”. Ehkä kahden nuorimman kanssa aika voi alkuun olla vaikka 2x2minuuttia, etteivät he eksy muihin puuhiin kun pitäisi siivota (4v on kyllä tomera ja pyyhkii mielellään ikkunat ja peilit sprayn ja mikrokuituliinan kanssa puhtaiksi). Pienimmän kanssa pitää siivota yhdessä, eli lähinnä kerätä Duplot takaisin laatikkoon.
Oma paras siivousvinkkini on äänikirjan kuuntelu. En pidä imuroinnista, mutta kuulokkeet korvilla hyvän kirjan kanssa teen timanttista jälkeä😉
Ja vielä pakko lisätä, että teillä on kaunis koti ja ottamiasi kuvia on ihana katsoa. Tunnelma on niin seesteinen ja harmoninen. Meilläkin on ihana koti, mutta eri tavalla🥰
Näin arvelinkin, että kyllä varmaan tiedät jo asioiden todellisen laidan 🙂 Mutta kiitos postausideasta! Lapsiperheessä mikään kertakonmaritus ei tosiaan tuo pysyvää tulosta, kun tavaraa tulee ja menee koko ajan. Itsekin olen näiden kanssa välillä pulassa, varsinkin nyt kun lapsilla on paljon ikäeroa, enkä ole ihan varma, kannattaako pojilta pieneksi jääneitä pyöriä, urheiluvälineitä ym. säästää tyttölapselle käytettäväksi kymmenen vuoden päästä. Ehkä ei. Mutta toisaalta ahdistaa jo etukäteen taas se suksien, luistinten, lasketteluvälineiden jne. hankkiminen uudelleen. Oh well, itseaiheutettu ongelma. Tästähän voisi lätistä postauksen jos toisenkin. Hillalla oli tosiaan hyviä vinkkejä! Ja äänikirja + imurointi on parhautta, melkein kuin lomalla olisi 🙂
Todella nauttivaa kun kaikki on järjestyksessä ja puhdasta. Siivouksen jälkeen vielä kaunis kukkajuttu kohottaa kodin arjen yläpuolelle. Nautitaan edes niistä lyhyistä ohikiitävistä hetkistä. Kaunis aiheeltaan vapaamuotoinen ryijy on piristävä näky, kenen malli se muuten on?
Kukat vastasiivotussa kodissa <3 Ryijy on Satu Peuran suunnittelema 'Hopea', äitini taitavaa työtä.