Yksi vanhemmuuden parhaita puolia on se, miten saa nähdä ja kokea maailman uusin silmin lapsensa kautta. Tuskin olen muutamaan vuoteen osannut näin ihailla kaikkea kesään liittyvää, lintuja, kukkia, ötököitä, rannan pehmeää hiekkaa ja nilkkasyvyistä vettä. Mitä seikkailuja meillä on tänä kesänä vielä edessämme!
Neiti kesäheinä on nyt 21 kuukautta vanha eli juuri siinä puolitoista- ja kaksivuotiaan välimaastossa. Kokemukseni mukaan taaperovuosi saattaa olla aika rasittava, mutta sen suhteen tuntuu, että moni asia on jo kääntynyt voiton puolelle. Hän ei esimerkiksi enää tyhjennä kaikkien laatikoiden sisältöä lattialle tai vaadi ohjausta joka hetki vaan osaa sen sijaan noudattaa kehotuksia ja ilmaisee itseään monin tavoin. Yöt nukutaan pääsääntöisesti rauhallisesti, ruoka maistuu ja välillä hän myös keskittyy pitkäksi aikaa omiin leikkeihinsä. Toki myös uhmaa on esitelty, mutta kaiken kaikkiaan meillä menee tällä hetkellä oikein mukavasti.
Hänellä on ruskean vihertävät silmät ja pellavainen pää. Hiuksia ei ole vielä kertaakaan leikattu, enkä raaski noihin niskakiharoihin varmasti pitkään aikaan koskeakaan.
Pieni kullanmuru, miltä tähdeltä sinä saavuit äidin ja isän luo?
❤️
🥰
Voi tuota ihanuutta, elämän parhautta. Tallennettu sydämiin täälläkin ja sykähdyttävin kuvin postauksesi toi mieleen ajan kun omani oli taapeero. Onnellista kesää teille!
Ihana kuulla, jos tämän kautta pystyit palaamaan ajassa taaksepäin. Tämä on kyllä hämmästyttävää aikaa ja yritän jotenkin saada siitä edes ripauksen talteen.