Ovi kolahtaa takanani kiinni ja lasken laukun eteisen lattialle. Kello on lähes yksitoista ja kotona pimeää ja hiljaista, sillä muu perhe on jo nukkumassa. Onneksi. Olipa pitkä päivä. Tytär oli niin nuhainen, ettei häntä voinut viedä päiväkotiin, ja niinpä aamupäivä meni viihdyttäessä häntä samalla kun osallistuin työpaikan etäkokoukseen. Myöhemmin päivitimme tyttären varhaiskasvatussuunnitelman toisessa etäpalaverissa. Miehen kanssa oli tarkoitus vaihtaa vahtivuoroa päiväuniaikaan, mutta mies viestittikin, että hänen aikataulunsa venyy ja kysyi, koska minun pitää viimeistään olla iltavuorossa. Kaivoin tyttären päiväunilta, ajoin miestä vastaan kaupunkiin ja siirsimme lapsen autosta toiseen työpaikkani lähellä olevan K-kaupan edessä. Päästyäni töihin aloin vimmalla piirtää ennusteita. Aamupäivän sykkiminen tuntui levottomuutena läpi työvuoron ja minun oli vaikea keskittyä. Tauollani tein seuraavan päivän ruokaostokset verkossa ja tilasin myös kakut viikonlopun synttärikemuja varten. Tällä viikolla ei ole toivoakaan, että ehtisin leipomaan mitään itse.
Nyt olen kuitenkin kotona ja vaikka tiedän, että seitsemän tunnin kuluttua minun pitää herätä uuteen työpäivään, haluan ottaa pienen hetken rauhoittuakseni. Vaihdan yöpaitaan ja pehmoisiin sukkiin. Sen jälkeen on vuorossa illan suurin ponnistus, esiintymismeikin poistaminen. Puunaan aikani vedenkestäviä silmänrajauksia ja paksua meikkipohjaa ja levitän lopulta kasvoilleni reilusti kosteuttavaa yövoidetta. Kääriydyn vielä neuletakkiin ja hiippailen keittiöön.
Kaapista löytyy myöhäisillan hetkiin tarkoitettua kamomillateetä, jolla väitetään olevan rauhoittava ja unta edistävä vaikutus. En tiedä, onko tämä tieto evidence based, mutta ainakin yrttitee on parempi vaihtoehto kuin kofeiinia sisältävät teelajit. Saatan tehdä itselleni voileivän iltapalaksi. Avaan padilta YouTuben ja huomaan ilokseni, että Kahvihuone8487 on julkaissut uuden videon. Nimimerkin takana on filippiiniläistaustainen Jen, joka asuu pääkaupunkiseudulla suomalaisen miehensä kanssa. Hän tekee niin sanottuja silent vlogeja, eli esteettisesti kuvattuja arkisia videotarinoita ilman puhetta ja kasvojen näyttämistä. Videoiden äänimaailma koostuu rauhallisesta musiikista sekä ruoanlaiton ja kotitöiden äänistä. Tutustuin aikanaan silent vlogeihin korealaisen Haegreendalin kautta, ja sittemmin tyylilajista on tullut YouTubessa todella suosittu. Videoiden kuvaaminen anonyyminä lienee madaltanut julkaisukynnystä niiltäkin, jotka eivät muuten viihdu kameran edessä. Laadultaan vaihtelevien kanavien joukosta on ollut ihanaa löytää tämä pieni kotimainen helmi. Tai ei enää oikeastaan pieni, sillä Jen ylitti hiljattain 100 000 tilaajan rajan, mutta suurin osa hänen katsojistaan taitaa olla muualta kuin Suomesta.
Jen puuhailee kauniisti sisustetussa kerrostalokodissa, leipoo mustikkapiirakkaa ja kokkaa päivällistä hiljalleen pimenevässä illassa. Videon levollinen tunnelma tarttuu minuunkin, ja alan tuntea itseni uneliaaksi. Ruudussa kaikki näyttää niin vaivattomalta, vaikka tiedän kyllä että parikymmenminuuttisen pätkän takana on päivien työ, kokeilinhan itsekin vastaanvanlaisen videon tekoa alkuvuodesta. Suosittelen lämpimästi tilaamaan Jenin kanavan, varsinkin jos kaipaatte lempeää, hyvän olon katseltavaa.
Nyt kömmin yläkertaan pienen tuhisevan tyllerön viereen, hyvää yötä.
