Eilen kuvissa vilahtaneet kirsikkapuun oksat alkavat puhjeta toden teolla kukkaan. Hauskaa, että tällaisia löytöjä voi tehdä lähimarketin kukkaosastolta! Oksista sain inspiraation myös japanilaishenkiseen esillepanoon, jolla ehdin juuri ja juuri osallistua All You need is White -blogin eilen päättyneeseen kattauskuvakilpailuun. Laitan kisan ratkettua kuvia sommitelmastani myös tänne.
Kun kattaus oli tehty ja kuvat otettu, olisi tuntunut hassulta vain lajitella astiat takaisin kaappeihin. Niinpä hain illaksi takeawayna udon-keittoa ja sushia, jotka nautimme miehen palattua töistä (sake tosin jäi tälläkin kertaa korkkaamatta). Samalla muistelimme taannoista Tokion-matkaamme, josta sattumoisin tulee kuluneeksi tasan vuosi. Täältä blogistakin löytyy muutama reissukuva Minun Tokioni ja A Room with a View -postauksista. Totesimme yhteen ääneen, että Japaniin tekisi mieli matkustaa uudelleen. Ensi kerralla voisi varata enemmän aikaa ja käydä myös suurkaupungin ulkopuolella.
Vaikka haave ei varmaankaan ihan heti toteudu – täs ku on ny vähä kaikenlaista – pidetään se tuoreena mielessä…
Kattaus kuulostaa kauniilta – ja näyttääkin, mitä tuosta vähän tihrustin. Jään innolla odottamaan kuvia :). Itselläni on sydämessäni oma paikkansa kirsikankukille, koska teimme muutama vuosi sitten häämatkamme Tokioon sakuraa katsomaan. Olen edelleen sitä mieltä, että ne kirsikankukkapuistot ovat yksi elämäni upeimmista elämyksistä, ei sitä kauneutta tajunnut ennen kuin omin silmin näki. Haluan ehdottomasti joskus vielä kokea sen uudelleen.
Oi, kirsikankukkien aika on varmasti täydellinen hetki vierailla Tokiossa. Me oltiin siellä niin aikaisin, että säät olivat miltei talviset. Teillähän on kymmenvuotishääpäivän kohde sitten jo tiedossa:)
Tuohan on kerrassaan erinomainen idea :).