Valehtelisin, jos väittäisin että kaikki on ihan jees. Mutta koska on asioita, joihin emme pysty itse vaikuttamaan, täytyy vain hiihtää valitsemaansa latua ja antaa panoksensa siinä missä voi. Vappukin tuli niin varkain, että hädin tuskin erotin tätä normaalista viikonlopusta. Kokosin itselleni kukkakaupasta vappukimpun, jossa on krysanteemeja, neilikoita, hortensian oksa ja eykalyptusta. Pinterestin kuvissa näkee nyt paljon tällaisia runsaampia ja epäsäännöllisiä kimppuja ja itsekin olen niihin ihastunut. Muuten olemme viettäneet vappua rauhallisissa merkeissä. Tänään mies on ollut töissä ja me olemme poikien kanssa puuhailleet pihalla. Kivityöt ovat valmiit ja niistä on tulossa isompi postaus lähiaikoina! Kannoin pöydän ja tuolit uudelle terassille ja nautimme siinä lounasta ihanassa auringonpaisteessa – pari kuvaakin tuli otettua terassista ja teen niistä postauksen huomiselle.
Hyvää vappupäivän iltaa ja alkanutta toukokuuta!
Näissä tilanteissa tuntuu, niin falskilta toivotella tsemppiä, voimahaleja ja jaksamista. Niitä kuitenkin toivon sinulle.
Mulla on ollut tapana mennä selvittelemään päätäni ja ajatuksiani jonnekin luontoon, vaikka merenrantaan. Muistan tilanteen, jossa edes tuttu ja turvallinen maisema ei tuonut kaivattua rauhaa tai lohdutusta, vaan lisää kaihoa ja kyyneliä silmiin. Silloin ei oikein auttanut kuin uskoa siihen, että vielä jonakin päivänä tuntuu paremmalta ja siinäkin paikassa seisoessa uskaltaa huokaista ja ihan oikeasti hymyillä. Ja niin sekin päivä tuli. Toivon, että asiat järjestyvät ja murheet helpottavat oli ne sitten mitä tahansa ❤️
No kyllä pienet voimahalit aina otetaan vastaan 😀 Ja se tosiaan menee ohi, jollain tavalla. Se pitäisi aina muistaa.
Tulin vain jättämään tämän tähän: <3
<3
Elämässä on joskus semmosia asioita… Ja niiden asioiden (joihin ei voi ite vaikuttaa) edessä sitä tuntee itsensä niin kovin pieneksi ja avuttomaksikin. Tsemppiä, Liisa, ja kaikkea hyvää sinulle. Blogisi on aina vain ihana, piristävä ja tyylikäs – oli mitä oli. 🙂
Kiitos 😀 Elämä jatkuu ja sitä hyvää fiilistä, jonka saan blogipostauksen julkaisemisesta ja teidän lukijoiden kommenteista, ei vie pois mikään.