Silloinkin, kun lento on myöhässä.
Etenkin silloin, kun lento on myöhässä.
Tässä suorituskeskeisessä maailmassa lennon myöhästyminen (kuvan lentoyhtiö ei liity tapaukseen) on yhtäkkiä lupa istua alas, juoda kuppi teetä ja syödä viikko sitten pahvirasiaan pakattu leipä. Saa kerrankin katsella rauhassa ympärilleen tai lukea naistenlehteä. Ja melkein on lupa tehdä heräteostoksia.
Pahoittelut hiljaisuudesta täällä blogin puolella. Kiirettähän on pitänyt. Yritän kuitenkin koko ajan tietoisesti hiljentää tahtia. Konkreettinen esimerkki: viime viikolla kieltäydyin eräästä työtilaisuudesta. Haluan tehdä hyvin ne asiat, jotka teen – en haalia enää mitään lisää.
Ihana odottelun tunnelman olet saanut tallennettua noihin kuviin! Ja välillä se tosiaan on ihan kiva joutua ”pakon edestä” tekemään jotain niinkin yksinkertaista kuin vaan olla ja odotella 😉
http://www.mayopic.blogspot.com
Niin on! Hassua että siihen tarvitaan tuollainen ”pakko”:)
Voi, minä taas inhoan lentokenttiä ja lentämistä, niin pitkäveteistä… Ehkäpä seuraavalla kerralla pitäisi ottaa vähän Sinusta mallia ja kuluttaa aikaansa positiivisemmissa ajatuksissa! : )
En minäkään itse lentämisestä pidä – ahdasta ja epämukavaa mikäli ei satu olemaan matkalippua ykkösluokkaan:) Pienen lapsen äitinä ovat vain harvassa nuo hetket, jolloin saa luvan kanssa olla tekemättä mitään.
Täällä on yksi joka pitää lentokentistä jollain hassulla tavalla. Lähdön tunnelmaa, paljon ihmisiä menossa kuka ties minne, jotenkin siihen yhdistyy aina lomafiilis. Lentokentillä on sitä jotain 🙂
Rakastan lentokenttiä! Ihana tunnelma, jotenkin odottava ja samalla niin rento ja vapautunut! Matka edessä (toivottavasti) ja kiva katsella ihmisiä ja etenkin niitä nousukiitoon lähteviä lentokoneita. Ah, jokin niissä vain kiehtoo <3