Olen miettinyt kovasti, mikä olisi sellainen aihe, josta voisin kokemuksen syvällä rintaäänellä blogissani kertoa. Siis lifestyle-aihe, josta minulla olisi sen verran asiantuntemusta, että voisin jopa antaa hyödyllisiä neuvoja lukijoille. Kyllähän minä laitan ruokaa, seuraan muotia, meikkaan ja sisustan kotia, mutta missään näistä en ole erityisen hyvä.
Yhteen alaan olen kuitenkin melko perehtynyt. Olen harrastanut pukuompelua lukioajoista asti. Alun perin harrastus lähti käytännön tarpeesta saada itselle sopivia juhlavaatteita. Vuosien varrella olen huomannut nauttivani suuresti huolellisesta ja aikaa vievästä käsityöstä. Inspiroidun kauniista ja laadukkaista kankaista. Lempipuuhaani oli istua sohvalla katselemassa historiallisia pukudraamoja ja viimeistelemässä käsinompeluna puvun saumanvaroja, joita kukaan muu ei koskaan näkisi.
Mainitsinko jo, että ompeleminen vie aikaa?
Siinäpä tärkein syy sille, että olen viimeksi ommellut itselleni jotain keväällä 2010. Olin viimeisilläni raskaana ja menossa iltapukujuhliin, joten luonnollisesti minun täytyi tehdä itselleni iltapuku, johon mahtuisimme molemmat.
On jo korkea aika palata tämän harrastuksen pariin. Suunnitelmissa on polvimittainen asu, jota voisin käyttää vaikka häissä tai juhlissa, joissa koodina on tumma puku. Inspiraatiota olen ammentanut Oscar de la Rentan Fifth Avenue -tyylistä:
kuvat: Style.com/Oscar de la Renta
Myös tämä net-a-porterissa parhaillaan myynnissä oleva Oscar de la Rentan malli on ollut inspiraation lähteenä. Puvun mittasuhteet ovat täydelliset; rakastan tuota tulppaaninmallista alaosaa. Päällimmäinen kerros on kultalangalla kirjailtua organzaa ja alla on paksumpi silkkikangas.
kuvat: net-a-porter.com
Kankaat tähän pukuun on jo tilattu. Alla olevassa kuvassa etualalla on hennon vaaleanpunaista silkkiorganzaa, josta on tarkoitus tulla puvun päällimäinen kerros. Organza on siis melko jäykkää, läpikuultavaa kangasta. Taaempana näkyy silkkisibeliiniä, joka on kuteeltaan eräänlaista toimikasta. Siitä tulee puvun alempi kerros. Kankaat eivät ole aivan tarkalleen saman värisiä, mutta sillä ei ole merkitystä, sillä vain organza jää lopputuloksesssa näkyviin.
Vuorikankaaksi on ohutta kiinansilkkiä. Mikäli jotakuta lukijaani kiinnostaa, kaikki kankaat on tilattu NY Fashion Center Fabricsista. Vaikka kankaista joutuu Yhdysvalloista toimitettaessa maksamaan tullin, tulee tilaaminen silti edullisemmaksi kuin vastaavien materiaalien hankkiminen kotimaisista erikoisliikkeistä.
Työn seuraava vaihe on sukeltaa kellarikomeroon ja kaivaa esiin laatikko, jossa säilytän vanhoja kaavojani. Uskoisin, että morsiuspukuni kaavoista voin pienin muutoksin luoda kaavat tätä pukua varten. Kuitenkaan ei kannata aivan hengitystä pidätellen odottaa, koska esittelen valmiin tuotoksen. Kuten sanottu, ompeleminen vie aikaa ja sehän on nykyään kortilla. Lupaan kuitenkin postailla tänne blogiin edistymisestäni…
Voi, osatappa ommella! Se taito on minulta aivan hukassa, vaikka olisi ihanaa osata tehdä itselle upeita juhlamekkoja! 🙂 kyllähän sitä opettelemalla oppisi, mutta mulla ei kyllä riittäisi kärsivällisyys!;) innolla odotan , millaisen upeuden saat aikaan,suunnitelmat ainakin kuulostaa hyviltä!:)
Kiva kuulla, että seuraat puuhastelujani! Tunnustan myös, että juhlamekoilla on taipumus valmistua edellisenä iltana tai jopa tuntia ennen juhliin lähtöä…
Tosi kiva aihe! Ja mielettömän kiva, että sulla on tuommoinen taito hyppysissä. Se on niin hyödyllinen juttu 🙂
Itse olen niin erimallinen ja kokoinen vaatteisiin, joita myydään kaupassa, joten itse ompelemalla saisi varmaan ihania juttuja – jos siis osaisi – jos siis viitsisi edes opetella. Sen sijaan olenkin aloittanut ompelijan etsinnät.. pitäisi oikeasti jo näin kolmekymppisenä varmaan omistaa yhdet mustat, suorat housut…
Mullakin koko harraste on lähtenyt siitä, että olin väärän kokoinen ja muotoinen kaupan vaatteisiin. Hyvä ompelija on kyllä kullanarvoinen löytö, toivottavasti etsintä tuottaa tulosta.
Oi että, miksen mie saanut tämäntyyppisiä insipiraatioita omaan valmistujaispukuuni.. häätynee tehdä uusi kun vielä kerkiää :p
Innolla odottelen tulosta, kuulostaa ainakin tämän tekstin perusteella oikein hyvältä !
t. 4. vuoden pukuompelijaopiskelija 😀
Oho, nyt tuli paineita kun tiedän jonkun oikeasti alan oppia saaneen seuraavan tekosiani! Itse siis ponnistan puhtaasti harrastepohjalta.
Oscarin mallit ovat jumalaisen kauniita! En itse ymmärrä ompelusta mitään, mutta sen verran tästä ymmärsin, että puvustasi on tulossa taivaallisen ihana. Todella kiva aihe!
Toivotaan, että visio ja todellisuus tulevat kohtaamaan…