Viikko on ollut sen verran vilkas, että Habitare on jäämässä harmittavasti väliin. Paikan päällä olleet ovat kehuneet tapahtumaa onnistuneeksi ja messuilla on esitelty monia mielenkiintoisia juttuja ja lanseerattu tyylikkäitä uutuustuotteita. Tällä kertaa huomioni on kuitenkin vienyt sisustustuotteiden sijaan kokonainen talo: Designtalon uusi moduulitalo Pala, jonka takana on Huttunen-Lipasti-Pakkanen arkkitehtien Pekka Pakkanen. Pala pienille kaupunkitonteille suunniteltu moduulisarja, josta voi koota itselleen sopivan kokonaisuuden I:n, L:n tai U:n muotoon. Ajatuksena on myös, että taloa voi laajentaa moduuli moduulilta: nuoripari voi ostaa ensiasunnokseen yhden moduulin ja lisätä siihen makuuhuoneita tai saunaosaston perheen (ja varallisuuden) kasvaessa.
Konsepti ei ole uusi, vaan moduulikotimarkkinoilla on muitakin. Esimerkiksi Mammuttihirsi lanseerasi kesän asuntomessuilla Olokoto-konseptin, jossa kodin voi koota 25 neliön kokoisista palasista. Sekä Palaa että Olokotoa voi laajentaa paitsi sivuille myös ylöspäin liittämällä moduulit päällekkäin.
Ehkä muistatte, että täällä on aika ajoin ollut ilmassa raksakuumetta. Viimeksi kirjoitin ajatuksiani aiheesta kesällä. Silloin totesin, että mahdollinen rakentamisprojekti lykkääntyy vuosien päähän mm. siitä syystä, ettemme tiedä, mihin haluamme asettua asumaan. Toinen este on, että haaveemme ovat kalliita ja työläitä. Olemme itse asettaneet rakentamisen riman niin korkealle, että koko touhu on vaarassa jäädäkin vain haaveeksi.
Nykyinen kotimme on muuten sekin Designtalon käsialaa, monessa mielessä aika perinteinen nykyaikainen pakettitalo. Nämä modernin atriumtalon kuvat saivat minut näkemään sekä tutun brändin että elämäntilanteemme aivan uudessa valossa. Entä jos rakentaisimme talon, joka ei välttämättä olisikaan tarkoitettu elämäntyöksi ja loppusijoituspaikaksi – talon, joka olisi jokseenkin samaa kaliiperia kuin nykyisemme mutta pikkuisen enemmän omannäköinen? Se saisi olla valmistalo. Sitä ei tarvitsisi rakentaa omin kätösin – Designtalokin tarjoaa Palaa muuttovalmiina. Se voitaisiin rakentaa lähelle nykyistä kotiamme. Voisimme asua siinä kaksi vuotta tai kaksikymmentä vuotta tai siihen asti kunnes pojat kantavat meidät palvelutaloon.
Jos rakennusprojekti sattuisi etenemään haaveilun asteelta eteenpäin, katselisimme talotoimittajia varmasti laajemmin, ja lopulliseen valintaan vaikuttaisivat tietysti sekä tontti että budjetti. Mutta miksei tuleva kotimme voisi olla tässä, ken tietää? Näissä mallinnuksissa kohde ainakin näyttäytyy houkuttelevana. Livenä Pala-moduulia pääsee ihastelemaan vielä viikonlopun ajan Habitare-messuilla Designtalon osastolla. Instagramissa kuvia löytyy ainakin tageilla #designtalo ja #palatalo.
Kuvat: Designtalo
Erityisesti tämän takia olisin halunnut Habitareen tullakin. Toisaalta saattoi olla turvallisempaa, etten päässyt…noin niinkuin raksakuumeen kannalta.
Täällä pohjoisessa on ainakin yksi kunta tehnyt jo koulunkin moduuleista. Lasten vähentyessä moduuleja voi vähentää ja tarvittaessa tietenkin myös lisätä.
Mukavaa viikonloppua 🙂
Moduulirakentaminen tulee varmasti lisääntymään varsinkin julkisen puolen rakentamisessa – saas nähdä, tulevatko yksityiset perässä. Olisikohan halukas pienentämään kotiaan, kun tilantarve vähenee?
Kiitos vinkistä, olen huomenna menossa Habitareen.Uusi, jännittävä konsepti saada oma talo, tämä varmasti kiinnostaa monia.Asuntomessuilla hieman minäkin huomioin moduulirakentamista ,vaikkakin päähuomio oli talokohteissa.Mutta hienoa että erilaista kehitellään ja toivottavaa toki että kustannukset eivät karkaisi vaan maltillisellakin budjetilla voisi edetä maaliin.Leppoisaa viikonlopun jatkoa!
Hintapuolta ei Designtalo ole vielä julkistanut missään, se kiinnostaisi minuakin. Kuvittelisin kyllä, että moduulirakentaminen on pyritty pitämään kohtuullisen hintaisena.
Tehdäänköhän perustukset heti valmiiksi mahdollisille laajennusosillekin – maatyöt eivät varmaan onnistuisi myöhemmin ihan olemassa olevan modulin viereen?
Atrium-ratkaisusta tykkään kovasti. Asuimme vuosia sitten aika vastaavassa kuin Palan-pohjakuva, mutta keittiötä vastapäätä oli suurin makuuhuone. Isot liukuovet terassille olohuoneesta olivat huikeat ja myös makuuhuoneesta oli pariovista käynti terassille.
Itselläkin rakennuttamiskuume ajoittain nostaa päätään, mutta ehkä vasta sitten kun kaikki lapset muuttavat joskus pois kotoa eli joskus viidentoista vuoden päästä… heh. Nykyistä kotia rakennutimme yhden vastasyntyneen ja kahden alle kouluikäisen kanssa, mutta koska itse vain hiukan siivoimme joskus raksalla, en kokenut sitä erityisen raskaaksi ajaksi. Äitiyslomalla oli hyvää aikaa suunnittelukäynneille keittiöliikkeissä, laartaliikkeissä ym. Ahdistavaa oli ainoastaan asua väliaikaisesti normaalia ahtaammin. Arkkitehdin meille suunnittelema koti on niin mieluinen myös sijainniltaan, ettei uuden rakennuttaminen ole vielä pitkään aikaan ajankohtaista.
Minäkin mietin noita perustuksia. Jossain mainittiin, että moduulitalon voisi tehdä myös rossipohjalle. Ehkä sellaisen rakentaminen on helpompaa myös jo olemassaolevan rakennuksen kylkeen.
Teidän asumismuoto kuulostaa kyllä niin hyvältä, ettei akuuttia tarvetta uuteen varmastikaan ole. Mutta onhan se kiva pysyä kartalla vaihtoehdoista 😀