Kaupallinen yhteistyö Airam Electric Oy:n kanssa
Talvisäät ovat tulleet ja menneet tänä vuonna, mutta yhteen asiaan olen ollut tyytyväinen kelistä riippumatta, nimittäin pihamme kivitöistä ja valaistuksesta. Vaikka ulkona on vielä paljon tekemistä ja istuttamista, olen iloinen, että panostimme viime kesänä noihin kahteen tärkeään perusasiaan. Kun on pari talvea kolannut sepelipihaa, osaa arvostaa kiveyksellä sujuvasti liukuvaa lumikolaa. Pihavalot ovat puolestaan osoittaneet sekä hyödyllisyytensä että mielialaa kohottavan vaikutuksensa talven synkimpinä kaamospäivinä.
Tärkein oppi onkin, että näissä kahdessa ei sovi pihistellä. Puutarha kukkii kolme tai neljä kuukautta, mutta sitä, mikä jää varsien lakastuttua, katsellaan loput ajasta. Kivien ja valojen kumppaniksi sopivat ikivihreät istutukset, joita haluan pihallemme ehdottomasti lisää.
[envira-gallery id=”5079″]
Sain napattua pari kuvaa yhteistyökumppanini Airamin Ludvika-polarivalaisimista eräänä kauniin lumisena iltana. Aiemmissa postauksissa olen jo kirjoittanut valaisimien asentamisesta ja pihavalaistuksen suunnittelusta. Käpyvalaisimet ovat toimineet hyvin vaihtelevissa olosuhteissa, eikä niihin ole kerääntynyt lunta kovallakaan pyryllä. Valoa on pihalla ollut riittävästi, vaikka sitä yläpihan istutusaltaaseen asennettua pollaria olen pikkuisen jäänyt kaipaamaan. Vinkkinä siis, että rakennusvaiheessa kaapelia kannattaa vetää mielummin liian paljon kuin liian vähän – se ei haittaa, jos jokin kaapelointi päätetään jättää käyttämättä. Nykyään myös kausivalot ovat pihoilla keskeisessä asemassa, mikä kannattaa pitää mielessä ulkopistokkeita sijoitellessa.
Kylläpä muuten tuleekin ikävä samettisia kesäiltoja, kun katsoo allaolevaa kuvaparia!
[envira-gallery id=”5075″]
Kivipuolella olen ollut eniten huolissani siitä, tuliko laitettua liian paljon kiveä. Toisaalta en keksi, olisiko pihaa voinut toteuttaa toisinkaan. Yläpiha ja autotalli vaativat riittävän suuren tilan autojen kääntämiseen. Sitä paitsi kun talvet ovat nykyään mitä ovat ja maa on ollut mustana useaan otteeseen, isot kivialueet ovat osoittautuneet hyviksi leikkialueiksi. Pohjatyöt tehtiin perusteellisesti ja kiveys näyttää selvinneen hyvin ensimmäisestä talvestaan. Tässä postauksessa olen kertonut tarkemmin pihan kivitöistä ja materiaaleista.
Laaja kivialue vaatii aina viemäröintiä sekä kesäisten rankkasateiden että talven sulamisvesien vuoksi. Meillä on pihalla neljä poistovesiviemäriä: kaksi yläpihan isolla kivialueella ja kaksi alapihan terassialueella. Olisi ehkä kannattanut tehdä vielä viideskin sisääntulon kiveykselle, sillä siihen on pyrkinyt muodostumaan jäistä polannetta. Yläpiha on pääsääntöisesti ollut paremmassa kunnossa, mutta kyllä siinäkin on välillä liukasteltu. Odotan kovasti, että kaupunki toteuttaisi suunnitelmansa kadun rakentamisesta ja viemäröinnistä ja vedet siltä puolelta lakkaisivat valumasta pihaamme!
[envira-gallery id=”5077″]
Betonikiviin voi hyvin yhdistellä luonnonkiveä. Keräsimme kaivamisen yhteydessä paljastuneita isompia lohkareita istutusaltaisiin ja pienempiä kiviä täytteiksi reuna-alueille. Punainen graniitti on parhaimmillaan märillä talvisäillä.
Onko siellä suunniteltu tulevan kesän pihapuuhia? Täällä kädet jo syyhyävät päästäkseen uuden kasvukauden kimppuun. Vihertöiden lisäksi pitäisi mm. viimeistellä paljun kehikko ja roskakatos ja myös pergola otetaan mahdollisesti projektiksi. Tule pian, kesä!
