Minulla on taipumusta kiintyä paikkoihin, joissa asun. Suurimmalla lämmollä muistelen lapsuudenkotiani Keski-Suomen järvimaisemissa sekä pientä ensiasuntoamme, joka oli remontoitu kyläkaupan takahuoneeseen Helsingin Pirkkolassa. Nykyään asumme täällä pääkaupunkiseudun reunamailla ja alun sopeutumisvaikeuksien jälkeen minusta on viimein alkanut tuntua siltä, että nykyinen sijaintimme on juuri sopiva yhdistelmä urbaaniutta ja maaseutua. Lähellä ovat niin ostoskeskukset, junarata kuin työpaikatkin. Kuitenkin minun tarvitsee kävellä vain kotikatuni toiseen päähän päästäkseni metsään ja luonnon rauhaan. Kävelylenkkini varrelta löytyy myös uusmaalainen kulttuurimaisema kartanoineen, hevostalleineen, tammilehtoineen ja jokivarressa kumpuilevine peltoineen. Taidan kuitenkin olla pohjimmiltani maalaisrouva, vaikka kartano ja hevostalli vielä puuttuu!
Kävelylenkkini varrelta löytyy uusmaalainen kulttuurimaisema kartanoineen, hevostalleineen, tammilehtoineen ja jokivarressa kumpuilevine peltoineen.
Takki Makia
Huivi By Malene Birger
Neule & farkut Filippa K
Saappaat Ilse Jacobsen Hornbaek
Viime päivien kävelyretket ovat suuntautuneet Vantaanjoen rantaan ihmettelemään vesimassoja, jotka syyssateet ovat nostattaneet tulvarajoille. Syyssateissa puolestaan ovat olleet kumppanina Ilse Jacobsenin Hornbaek-kumpparit. Joku ehkä muistaa, että minulla oli aikaisemmin saman sarjan saappaat valkoisena. Puhdistustoimenpiteistä huolimatta ne kuitenkin menettivät lopulta citykelpoisuutensa – ei muuten kannata leikata ruohoa valkoiset kumpparit jalassa. Menetys jäi kaihertamaan, sillä pitävän pohjansa ansiosta saappaat olivat kerrassaan mainiot talven loskaisilla pääkallokeleillä. Tilasin siis tänä syksynä uudet, mutta pienin muutoksin. Tällä kertaa päädyin turvalliseen mustaan väriin. Toisekseen valitsin lyhyemmän varren, jonka koen monikäyttöisemmäksi (lisäksi valikoimista löytyy matala nilkkurimalli). Kolmanneksi tilasin numeroa pienemmät saappaat. Edelliset Ilseni olivat kokoa 37, jota normaalisti käytän, ja ne pikkuisen hölskyvät jalassa. Toisaalta esimerkiksi villasukan kanssa ne olivat juuri passelit. Hornbaek-mallissa on kuitenkin jo valmiina lämmin huopavuori, joten paksua sukkaa ei välttämättä tarvitse talvellakaan. Nyt minulla on koko 36, ja se on kolmeseiskalle sopiva – tämä vinkkinä, jos olet saappaista kiinnostunut.
Olen vannonut, etten enää yritä valita suosikkivuodenaikaani, sillä upeita hetkiä löytyy joka kuukaudesta. Mutta eikö lokakuu olekin ihana!
Minäkään en osaa valita lempivuoden aikaa. Rakastan kevättä ja sen ensi hankiaisia ja tulppaanien ostoa. Kesässä parasta on kaunis luonto ulkona ja valo, tekee mieli olla kokoajan ulkona. Syksyllä koti nousee top.1, saa hyvän syyn olla sisällä omassa kodissaan sadepäivänä. Ehkä kuitenkin vähän muita enemmän rakastan talvea. Sinisiä hetkiä ulkona, niitä päiviä kun vien kaikki petivaatteet ulos hyytävään pakkaseen ja villasukat jalassa lämmitän uunia kotona ❤ eli odotan jo vähän talvea ja joulua. Oletko muuten joulun työelämässä ? Itse olen. T. Kotihoitaja
Ehkä ihaninta onkin se jatkuva muutos – mikään vuodenaika ei kestä Suomessa niin pitkään, että siihen ehtisi kyllästyä. Paitsi ehkä talvi 🙂 Hauska kuulla että sinä pidät talvesta! Joulunalusaika on ihanaa mutta kyllä mussa jo tammikuussa herää pieni kevään odotus.
Joskus on joulu tullut vietettyä töissäkin, mutta tänä vuonna olen onneksi vapaalla, kiitos vapaaehtoisten työkaverien. Tsemppiä sinulle työjouluun, joulu se on sekin <3
Voi että, ihana syksyinen asu ja kuvat! Itse en osaa jotenkin yhdistellä tyylikästä ja käytännöllistä etenkään tähän vuodenaikaan, niin tällaisia onnistuneita kokonaisuuksia on mukava katsella. 🙂 Allekirjoitan myös sun mietelmät asuinpaikkafiilistelystä! Pääkaupunkiseudussa parasta on se, että täällä voi ihan maailmankin mittakaavassa ainutlaatuisesti yhdistää luonnonläheisen asumisen niin, että kuitenkin palvelut ovat aina käden ulottuvilla. Itsekin nautin kun vierestä löytyy niin metsää, merta kuin heppatalleja, ja kuitenkin leffateatterit ja kaupat ovat vain muutaman kilometrin päässä. Se on arjen luksusta parhaimmillaan!
Niinpä, kuin rusinat pullasta! Aika harvassa länsimaisessa pääkaupungissa olisi tällaiset mahdollisuudet.
Aivan totta, että suosikkivuodenajan valinta on suorastaan mahdotonta, sillä kauniina lokakuisena päivänä tuntuu, että suosikkivuodenaika on juuri se hetki ja kun tulee ensimmäinen kaunis talvipäivä, tuntuu että talvi on kaikista kaunein. Minustakin on upeaa, että voi asua lähellä keskustaa ja pääkaupungin kupeessa niin, että aivan vieressä on metsä, pellot ja niityt ja ihana luonnonrauha! <3
Ihanaa, että löytyy muitakin samoin ajattelevia!