Rusokirsikat kukkivat – meilläkin! Ympäri kyliä näkyy upeita hattarapilviä, meillä kotona sitten hieman vaatimattomampi kirsikkajuhla. Pari vuotta sitten istutetuissa puissa on sentään kourallinen kukkia, mikä on jo paremmin kuin viime kesänä, jolloin toinen puu ei kukkinut ollenkaan ja toinen teki kokonaisen yhden kukkatertun.
Kuvasin pitkästä aikaa pihaa eri puolilta taloa. Näitä on mukava tallentaa ajoittain ihan omaa arkistoakin varten. Suuria muutoksia ei ole edellisiin nähden. Viime kesän merkittävin saavutus oli luonnonkivilatomuksen lisääminen myös talon etelälounaiselle osalle. Aiemminhan tuo terassin laatoitus uloittui sellaisenaan sokkeliin saakka, mutta nykyinen ratkaisu sallii sokkelin hengittää paremmin. Viime vuonna kaupunki vihdoin myös rakensi pienen kujamme, joka oli vuosikaudet ollut käytännössä pelkkä rakennusaikainen kärrypolku. Päällyste ja reunakivet antoivat sisäänajolle viimeistellyn ilmeen ja pääsimme saattamaan kadunvarren nurmialueet ja istutuksen loppuun.
Myös autotalli on nyt virallisesti valmis, lopputarkastettu ja kaikki. Mies teki sisätöiden kanssa tarkkaa työtä, ehkä jossain vaiheessa kurkistetaan niihin. Tallin kanssa on kyllä käymässä klassiset, nimittäin autoa ei ole vielä kertaakaan ajettu sinne sisään. Sen sijaan sieltä löytyy pöytäfutis, sohvaryhmä, pingispöytä, moottoripyörä ja muuta tarpeellista. Oikea mancave siis. Auto ajetaan yleensä tuohon katokseen kotiin tullessa. Kolmepaikkainen talli on selvästi mitoitettu hieman autoiluorientoituneemmalle perheelle. Tälle rakennuslupa oli kuitenkin taloa ostaessamme haettu ja sellaisen siis myös pihaan rakensimme. Ei ole mikään itsestäänselvyys, että lapsiperhe pärjää täällä kehäteiden varressa vain yhdellä autolla, mutta toistaiseksi olemme näin selvinneet. Julkiset toimivat kohtuullisen hyvin, mutta kyllä minulta esimerkiksi Meilahteen kulkiessa saattaa vierähtää päivässä parikin tuntia julkisilla liikkuessa.
Pihasuunnitelmia riittää tällekin kesälle, mutta olemme oppineet ottamaan niiden suhteen maltillisesti. Mies väsäilee paraikaa koristelinettä kesäpäivien iloksi (meillä ei kukaan osaa pelata koripalloa, mutta nyt ei ole enää tekosyytä olla treenamatta). Myös talon terassialueen nurkalle tulevan pergolan runkopuut on tilattu. Pergola on tarkoitus rakentaa lähinnä näkö- ja tuulensuojaksi avoimelle tontille, lasituksia tai katetta siihen ei ole tulossa. Talon tyyli ja olemassaolevat rimoitukset sanelevat pitkälti rakennelman mallin, mutta suunnitelmissa on siis yksinkertainen moderni pergola, joka maalataan samalla tummanharmaalla, jota talosta ja autotallista löytyy.
Ylläolevassa kuvassa etualalla näkyy toisen ison istutusaltaan paikka, jonka laiskuuksissamme pistimme nurmelle pari kesää takaperin. Sen istuttaminen mahtunee tämän kesän suunnitelmiin. Siihenkin tulee erilaisia havuja, ainakin kääpiövuorimäntyjä ja mahdollisesti myös kunttaa.
Valopisteitä pihalla on mukavasti, mutta olemme tulleet siihen tulokseen, että autotallin edustan istutusaltaassa olisi paikka vielä yhdelle pylväsvalaisimelle. Pihan pylväsvalaisimet ovat Airamin Ludvikat ja sain ne taannoin blogiyhteistyön kautta. En kuitenkaan tainnut tehdä kovin hyvää työtä, sillä valaisimien valmistus on näköjään lopetettu! Harmi, sillä minusta ne ovat todella hienot ja niissä yhdistyy hyvin moderni tyyli ja käpyvalaisimen klassinen idea. Useimmat tuntuvat kuitenkin haluavan tällä hetkellä vielä minimalistisempia valaisimia pihoihinsa.
Mistähän löytäisin vielä yhden Ludvikan?
Mistä kauniit betoniset (?) kulhot on? Sopisi myös meidän pihaa koristamaan..
Ne ovat anoppini Päivin keramiikkaa, vanhoja tai keskeneräiseksi jääneitä veistoksia 🙂 Päivin töitä voi ihailla täällä: http://www.rintaniemi.fi
Ihanalta näyttää!
Kiitos 🙂