Helatorstai Raaseporissa ja Tammisaaressa

Perhettäni on siunattu historiaintoilijalla, jonka mielestä esimerkiksi linnavuoret, rauniot ja kalliomaalaukset ovat mainioita retkikohteita. Jep, allekirjoittanut tässä. Itse asiassa opintorekisteristäni löytyy jopa muutama opintopiste arkeologian opintoja. Aina pronssikautisten hautaröykkiöiden (=kivikasa) ihailu ei ole herättänyt varauksetonta riemua, mutta tämän päivän retki upposi kohderyhmään. Raaseporin rauniolinna on yksi Suomen keskiaikaisista linnoista. Linna perustettiin 1300-luvulla ikään kuin vastapainoksi lahden toisella puolella kukoistavaa Rääveliä eli Tallinnaa vastaan, mutta kun seuraa yhä kapenevia teitä linnalle väljien maalaismaisemien halki, voi todeta että brändäys ei tainnut nyt ihan onnistua. Menestyvää keskusta ei syntynyt, mutta sellainen rakentui sitten vähän myöhemmin Helsinkiin.

Koska linna hylättiin niin varhaisessa vaiheessa, se on säilynyt melko lailla alkuperäisessä keskiaikaisessa asussaan, toisin kuin esimerkiksi Turun, Hämeen ja Savon linnat, joita on muokattu ja paranneltu pitkin vuosisatoja. Linna on kesäisin auki yleisölle ja sen ympärillä pyöritetään pienimuotoista matkailutoimintaa. Raunioiden sisällä saa tutkia ja temmeltää suhteellisen vapaasti, mistä meidän juniorit olivat ainakin innoissaan. Linnahan ei ole kovin suuri, joten se sopii pikaisenkin visiitin kohteeksi. Tiluksilta löytyy myös Linnanvoudin tupa, josta olisi saanut lounaaksi päivän risottoa 12 € hintaan, mutta päätimme jatkaa syömään Tammisaaren keskustaan.

”Raasepori perustettiin 1300-luvulla kilpailemaan Tallinnan kanssa, mutta nykymaisemista päätellen brändäys ei tainnut ihan onnistua.”

Tammisaaren vanha kaupunki puutaloineen, pihapiireineen ja merimaisemineen on ihana kesäkohde. Sataman tienoilla on useampi kivan näköinen ruokapaikka. Päädyimme syömään Höijersiin, jossa on kaunis puutarhamainen terassipiha ja listalla monipuolisesti bistrotyyppistä purtavaa. Kovin pitkään emme ehtineet kuitenkaan Tammisaaressa olla, sillä futistreenit odottivat kotipuolessa. Tänne suunnalle tulee varmasti vielä palattua kesän aikana, Mustioon (aiempi postaukseni), Fiskarsiin, ehkä Hankoonkin. Olisi kiva käydä myös Salon Mathildedalissa, jota on kovasti hehkutettu. Oletteko te ehtineet vierailla siellä?

Lisbet e. on arjen fantasiaa, ikuinen projekti kauniimman kodin, toimivamman vaatekaapin ja sulavamman arjen eteen. Blogia kirjoittaa Liisa - työelämässä luonnontieteiden moniottelija, siviilissä osa-aikainen haaveilija ja kolmen lapsen äiti. Tukikohtana on koti maaseudun ja kaupungin rajamailla.

seuraa blogia

toivelistalla

Sivustollani on mainoslinkkejä, jotka on merkitty tähdellä*. Jos teet ostoksia linkkien kautta, saan niistä pienen komission. Tämä ei vaikuta tuotteen hintaan.

arkistojen aarre

Miten pyrin hallitsemaan stressiä

Tehdään heti alkuun selväksi, etten ole supernainen. Minulla on vielä paljon tekemistä ajankäytön ja stressinhallinnan suhteen. Aiemmin pidin itseäni ihmisenä, joka ei vähästä stressaannu, mutta nyt…

keskustele

2 kommentti(a)

  1. 5.30.19
    Kaisa said:

    Hei,

    Olen saanut asua yhden kesän Tammisaaressa kesätöiden merkeissä. Kaupunki oli kyllä viehättävä <3. Mustio, Fiskars ja Hanko ovat tuttuja, mutta Salossa en minäkään ole käynyt. Enkä itse asiassa tuolla Raaseporin linnallakaan. Bengtskärin majakalla suosittelen käymään, jos käytte Hangossa ja aikaa riittää. ”Jos käyt elämässäsi yhdellä majakalla – niin käy Bengtskärissä!”, luin juuri majakan sivuilta.

    Ihanaa kesälomaa (ainakin opinnoista) Liisa, aurinkoisia retkiä teille kaikille!

    • 5.31.19
      lisbet said:

      No siellä varmasti hioutui myös toisen kotimaisen taito! Juuri tuolla miehen kanssa pohdittiin, millaista olisi työskennellä pääasiassa ruotsinkielisessä ympäristössä. Ei välttämättä omilla taidoillani onnistuisi. Kiitos vinkistä, majakka kuulostaa mielenkiintoiselta kohteelta! Aurinkoista kesän alkua myös sinne 🙂