Vaihteeksi opiskelujuttuja. Vaikka pidän välivuotta, on kevään kalenterissa muutama kurssi ja rästitentti. Pääasiassa olen lukenut päivisin kotona, mutta eilen päätin pitkästä aikaa lähteä kirjastoon opiskelemaan. Matkoihin menee aikaa, mutta siellä pystyy yleensä keskittymään paljon paremmin käsillä olevaan asiaan.
Lukiotyttönä haaveilin, että pääsisin opiskelemaan paikkaan, jossa olisi oikea yliopistokampus, sellainen kuin amerikkalaisissa nuorisosarjoissa. Niinpä olikin hivenen pettymys, että aloittaessani meteorologian opinnot vuonna 1998 matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta oli ripoteltu ympäri Helsinkiä. Meteorologit olivat keskustassa Porthanian 7. kerroksessa omana laitoksenaan. Fysiikan peruskursseja opiskelin Siltavuorenpenkereellä, geofysiikkaa Kruununhaassa ja tietojenkäsittelytiedettä Vallilassa. Vasta 2000-luvulla nämä kaikki siirtyivät Kumpulaan.
Lääkiksessä olen päässyt osalliseksi Meilahden kampustunnelmasta. Suosikkini Helsingin yliopiston kampuksista on kuitenkin Viikki, biologian, maa- ja metsätieteiden, farmasian ja eläinlääkiksen koti. Se sijaitsee maalaismaisemissa ja vanhan Viikin kartanon pihapiiri seisoo edelleen paikallaan kampuksen keskellä. Pyöreä kirjastorakennus on minusta hieno talvipuutarhoineen kaikkineen. Minulla on ollut vakiopaikka Viikin tiedekirjastossa aina gradunkirjoitusajoista asti. Siellä olen lukenut lääkiksen pääsykokeisiin ja preklinikan tentteihin. Olen aina mahdollisuuksien mukaan hakeutunut Viikkiin, jos on ollut pitempi päivä käytettävissä itseopiskeluun. Siellä saan olla osa yliopistoyhteisöä mutta kuitenkin anonyymi, irrallaan. Kumpulassa ja Meilahdessa on aina vaarana törmätä tuttuihin, ja kun olen opiskelumoodissa, haluan vain syventyä rauhassa omaan juttuuni.
Järkytys oli suuri, kun vakiopaikkani oli hävitetty kirjahyllyjen tieltä. Pyörittyäni hetken eksyneenä ympäriinsä löysin kuitenkin kotoisan sopen toisaalta, talvipuutarhanäkymin sekin. Minulla on työn alla kurssi nimeltä ”Trooppiset taudit Suomessa”. Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on laajuudeltaan 360 op, joista valinnaisia kursseja on kokonaiset 25 op. Trooppisten tautien kurssi on tällainen valinnainen kurssi. Sen suoritustapa sopii hyvin välivuotta pitävälle. Kurssin materiaalit tulevat moodle-alustalle ja niihin liittyvät luennot ovat kerran viikossa ilta-aikaan. Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa (harvinaista klinikkaopinnoissa), ja ne tulevat Moodleen tallenteina katsottaviksi. Tänään katsoin luentoja malariasta, Q-kuumeesta ja riketsiooseista, näitäkin Suomeen aina silloin tällöin saapuu ulkomaan tuliaisina.
Ennen iltavuoroon lähtöä palkitsin itseni pienellä teehetkellä Café Koronassa, jonka nimi onkin hyvin ajankohtainen, heh. Päivä oli hyvä muistutus kirjastossa opiskelun tehokkuudesta ja ihanuudesta. Voi kunpa se olisi voinut jatkua vielä hieman pitempään!
Oih, olipa kiva nähdä tuttu kirjasto. Viikissä opiskelleena (ja tulipa siellä viisi vuotta asuttuakin) kuvat saivat nostalgiset fiilikset tähän lauantaihin. Kiitos.
Sulla on ollut ihana opiskelupaikka! Kiva jos tuli hyvät fiilikset 🙂
En ole varma oletko kirjoittanut aiheesta aiemmin, mutta olisi kiva lukea ajatuksia uuden ammatin oleskelusta vanhemmalla iällä. Itse olen 40+ ja työelämässä on tullut vietettyä 15 vuotta. Minulla on hyvä peruskoulutus (KTM), mutta tuntuu, että nykyiset tehtävät eivät kyllä anna enää paljon mitään. Yksi vaihtoehto olisi palata koulun penkille ja opiskella ”loppuelämän ammatti”. Minua kiinnostaisi kasvatustieteet ja psykologia, yleisesti lasten kanssa työskentely. Arveluttaa vain aloittaa ihan nollasta ja tehdä jotain harjoitteluja puolta nuorempien kanssa. Olisi kiva kuulla mitä itse ajattelet alan vaihtamisesta ja tulevasta työllistymisestä.
Kotona ei kyllä saa niin tehokkaasti opiskeltua, kun siellä on muka aina jotakin muutakin, mitä pitää tehdä.