Aamuvirkut & unikoulun väliaikatietoja

Huomenta meiltä! Kohta kaksi työviikkoa takana. Vaihto on mennyt muuten ihan hyvin, mutta kun olen aamuöisin lähtenyt töihin, vauva on huudellut perääni eikä ole huolinut tuttipulloa; miehelläkin on siis ollut superaikaisia aamuja. Olemme nyt kolmen yön ajan tehneet niin, että mies on nukkunut vauvan kanssa ja minä tulpat korvissa toisessa huoneessa. Tarkoitus on ollut vieroittaa vauvaa rinnalla roikkumisesta öisin ja kokeilu näyttää onnistuneen hyvin. Ensimmäisenä yönä oli pitempi huuto, mutta sen jälkeen vauva on rauhoittunut miehen käsittelyssä ja suostunut syömään myös pullosta. Heräilyt ovat vähentyneet ja unipätkät pidentyneet.

Tänä aamuna kuulin viereisestä huoneesta jokeltelua hieman kuuden jälkeen ja kävin noukkimassa iloisen seuralaisen mukaani alakertaan, jotta mies saisi nukkua pitempään. Vauva tuntuu aamuisin jotenkin erityisen ihanalta, lämpimältä, tuoksuvalta mukeloiselta yöhaalarissaan. Istuimme ensin pitkään sohvalla sylikkäin, hän rintamaitoa nauttien. Sitten seurustelimme leikkimatolla, ja vaippaa vaihtaessa vauva näytti, miten hän osaa kääntyä selältä vatsalleen; tämä taito oli ilmeisesti opittu eilisillan aikana. Pistelimme aamupalaksi puuroa ja hän avasi suunsa kuin linnun nokan jokaiselle lusikalliselle.

Kuulin alakertaan saapuneelta mieheltä, että viime yönä (hänen muistikuviensa mukaan) herätyksiä oli vain yksi. Suotuisaa kehitystä, vaikka tarkoitus ei ole luopua yösyömisistä kokonaan. Uskon, että yöpullot jäävät pois itsestään sitten jossain vaiheessa, kun päivän ruokarytmi on muodostunut.

Tässä aamupalalla oli puhetta hiihtämisestä. Saatan taas saada seuraa ladulle. Hyvää viikonloppua sinne!