Ensimmäinen pavlovani

IMG_6768

Tänä viikonloppuna olen ollut yksin kotona, sillä mies ja pojat lähtivät isovanhempien luo ja minä jäin kotiin emännöimään pieniä kekkereitä. Ruokalistaa laatiessani mietin pitkään, mikä olisi nopea jälkkäri grilliruoalle. En tunnetusti ole mikään innokas leipuri mutta At Maria’s -blogin ihanat kuvat ja lupaus helposta reseptistä houkuttelivat minut kokeilemaan pavlovan valmistusta. Sen verran jännitti, että ensimmäisen pavlovani pyöräytin eilen aamulla kenraaliharjoitukseksi. Elämäni toinen pavlova tarjoiltiin puolestaan illan bileissä ja se syötiin viimeiseen muruseen asti.

Kekkereiden lisäksi tähän viikonloppuun on mahtunut hauskaa pienen videokuvaussession muodossa blogikollegan luona, ja huomenna jatketaan meillä kotona. Niin, että en minä oikeastaan ole ehtinyt yksin ollakaan. Nyt illalla aloin jo toivoa, että pojat olisivat kotona. Vielä vuosi, pari sitten en janonnut mitään niin hartaasti kuin että saisin olla muutaman päivän kotona itsekseni. Viime aikoina oman tilan tarve on selvästi vähentynyt. Arki on muuttunut: nyt kun molemmat pojat ovat isompia, omatoimisempia ja päivähoidossa, saan säännöllisesti omat rauhalliset työskentely- ja opiskeluhetkeni.

IMG_6778

Koska tämä postaus ei kuitenkaan käsittele videokuvausta sen paremmin kuin introverttiäitiyttäkään, palataan vielä grilliruoan äärelle ja kerrotaan, että Lidl Grillimaisteri -arvonnan voitti nimimerkki Peppinen, onneksi olkoon! Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

Sopisiko pavlova sinun kesäkeittiöösi?

Lisbet e. on arjen fantasiaa, ikuinen projekti kauniimman kodin, toimivamman vaatekaapin ja sulavamman arjen eteen. Blogia kirjoittaa Liisa - työelämässä luonnontieteiden moniottelija, siviilissä osa-aikainen haaveilija ja kolmen lapsen äiti. Tukikohtana on koti maaseudun ja kaupungin rajamailla.

seuraa blogia

toivelistalla

Sivustollani on mainoslinkkejä, jotka on merkitty tähdellä*. Jos teet ostoksia linkkien kautta, saan niistä pienen komission. Tämä ei vaikuta tuotteen hintaan.

pinnalla juuri nyt

keskustele

6 kommentti(a)

  1. 7.3.16

    Kauniit kuvat! Pavlova on ihan all time suosikkejani jälkiruoista, kesällä etenkin. Se on niin nopea tehdä, onnistuu poikkeuksetta, ja on helposti muunneltavissa. Tuo oman ajan tarve kuulostaa todella tutulta ja helpottavaa kuulla, että tilanne helpottunee lähivuosina jo kun lapsi oppii omatoimisemmaksi. Nyt jo odotan edessä olevaa muutamaa päivää kun muu perhe on lähtee mökille etukäteen, jolloin saan puuhata itsekseni työpäivien jälkeen kotona kaikessa rauhassa – ihan lomalta tuntuva ajatus!

    • 7.14.16
      lisbet said:

      Helpottuu, väkisinkin. Ihanaa, että olet saanut vähän omaa aikaa! Mihin sitä ennen lapsia käyttikään kaikki päivät?

  2. 7.4.16
    Sara said:

    Ihanan näköinen pavlova! Itse en ole tehnyt varsinaista pavlovaa, mutta jo parina kesänä suosikkijälkkäri on ollut nimeltään kesän marenkiunelma, johon tulee mm. marenkipaloja, mansikoita, vaniljakiisseliä, ranskanpastilleja ja kermavaahtoa.

    Oi, muistan vielä tuon oman ajan kaipuusi ja kirjoituksesi siitä ajasta. Ihanaa, että se vaihe on ohitettu ja nyt ehdit jo lapsia ikävöimään. 🙂

    • 7.14.16
      lisbet said:

      Kiva kun on teitä pitkäaikaisempia lukijoita (ja kommentoijia), jotka ovat eläneet monessa tilanteessa mukana. Silloin tosiaan olisi mielellään ottanut vaikka pari viikkoa lomaa omasta elämästään. Nykyään vähempikin riittää. Säännöllisyys oli siis avainsana tässäkin asiassa 😀

  3. 7.7.16
    kolmen äiti said:

    Pavlova kuuluu suosikkilistalleni – siitä saa herkullisen ja näyttävän tarjottavan niin helposti.
    Itse janoaisin tällä hetkellä omaa aikaa enemmän kuin koskaan. Vaikka yhtä kokonaista päivää yksin kotona ilman suunnitelmia ja aikatauluja. Kuluneet kuukaudet kolmen lapsen yksinhuoltajana puolison asuessa toisessa maanosassa ovat tehneet tehtävänsä…

    • 7.14.16
      lisbet said:

      Huh, kuulostaa kuluttavalta. Toivon todella, että saat pian hengähdystauon. Itse olen kyllä jälkeenpäin pohdiskellut, miksi en avoimemmin sanonut pahimpina aikoina läheisille, että nyt tarvitsen apua. Silloin tuntui, ettei kukaan voi auttaa… löytyisikö sinulta joku, joka ottaisi lapset hetkeksi?

      Kirjoitan tästä vielä lähiaikoina omassa postauksessaan.