Vaikka kuinka yrittää pitää joulumieltä yllä, tämä aika vuodesta on rankka. Päivät ovat omituisen hämyisiä, kun luntakaan ei ole ja pilvipeite pysyy läpitunkemattoman harmaana. Esikoinen tiedusteli, miksi nykyään haemme hänet hoitopaikasta vasta yöllä – yleensä ollaan siis kuitenkin ennen neljää noudettu. Viime viikkojen sairastelu on muutenkin vienyt voimat koko perheeltä. Kaiken keskellä olen yrittänyt ottaa iisisti ja ollut tekemättä – no paljon mitään. Jouluvalmistelut ovat rajoittuneet muutamiin ostoksiin ja tähtivalojen asetteluun olohuoneen ikkunaan, lopputuloksen voitte tarkistaa Instagramista.
Väsymystä on liikkeellä. Luitteko uutiset Karlan blogista tänään? Kun yksi aikuisbloggaajien uranuurtajista poistuu näyttämöltä, jää blogimaailmaan väkisinkin iso aukko. Toivon tietysti, että kevään valo saa Karlankin virittelemään blogiin uusia tuulia, mutta tällä hetkellä ymmärrän hänen ratkaisunsa enemmän kuin hyvin.
Jotta ei aivan synkistelyksi menisi, kerrottakoon että Amfora-kynttilänjalkojen arvonnassa onnetar suosi nimimerkkiä Seikku A, joka kirjoitti: Oi kyllä! Meille saa tulla laulamaan. On tyylikkäät ja komeat tiernapojat!
Onneksi olkoon voittajalle ja kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!
Tuttuja fiiliksiä, valon puute alkaa tuntua luissa ja ytimissä. Ja tuo Karlan päätös on kyllä iso harmi, toivottavasti saamme hänet vielä joskus takaisin blogimaailmaan. Ja toisaalta niin ymmärrettävä juttu. Tehdään se, mitä jaksetaan, ehditään ja mistä tykätään, muut jutut voi sitten odottaa vaikka ensi vuoteen. Kun on lunta, pakkasta ja energiaa 🙂 Tsemppiä sinne jouluvalmisteluihin <3
Onneksi K päätti jatkaa! Ja onneksi nyt on lunta, energiat on jo ihan eri mallilla. Hyvää vointia sinne!
Tuntuu, että tänä syksynä kaikissa pikkulapsiperheissä on sairastettu loputtomiin. Niin melläkin. 🙁
Pieni lumipeite toisi kyllä mukavasti kierroksia joulun odotukseen. 🙂 Vähän yrittämiseltä itsestäkin tuntuu jouluvalojen ripustelu.
Onneksi jouluksi tuli lunta <3
Hämäräkytkin on päällä, mutta piuhat jäi kytkemättä.
😀