Helleinfernon viimeinen ilta ja Vantaan kaupungin ruiskaunokit

Perjantai-ilta oli helleinfernon viimeinen ilta. Ruokailut ovat kääntyneet meillä loman aikana varsin iltapainotteisiksi, osin venähtäneen vuorokausirytmin, osin kuuman sään takia. Ilahtuneena siitä, että minulla oli pitkästä aikaa leikkokukkia, kaivoin oikein pöytäliinan esiin ja tein yksinkertaisen kattauksen pihalle. Kukat olimme käyneet poimimassa aiemmin päivällä Vantaan kaupungin maisemapellolta Seutulasta. Kaikkiaan näitä maisemapeltoja on viisi eri puolilla Vantaata ja niiltä saa nyt käydä poimimassa kimpun omaksi ilokseen. Kuivuus on tietysti vaatinut veronsa niityilläkin, ja ainakin Seutulassa oli innokkaita poimijoita ollut sen verran paljon liikkeellä, että esimerkiksi auringonkukista oli jäljellä lähinnä nupullaan olevia yksilöitä – lähiviikkoina niitä varmasti kypsyy lisää. Minulle kuitenkin riittivät nämä eri sävyissä kukkivat ruiskaunokit paremmin kuin hyvin.

Perjantai on meillä pizzapäivä, oli helle tai pakkanen. Näin kesällä olemme tehneet pizzan monesti grillissä. Meillä ei ole erillistä paistokiveä (vaikka sitä kaikki suosittelevat), vaan paistamme pizzat suoraan kaasugrillin emaloidun ristikon päällä. Metodimme mukaan ensin paistetaan pelkkä pohja yhdeltä puolelta niin että se saa vähän väriä ja jäykistyy helposti käsiteltäväksi. Tämän jälkeen pizza täytetään äsken paistettu puoli ylöspäin. Pizza viedään jälleen grilliin ja annetaan pohjan kypsyä ja juuston sulaa miedolla lämmöllä kupu suljettuna. Hyvää tulee!

Onneksi ampiaiset eivät heti löytäneet paikalle iltahetkeä pilaamaan. Alkuaikoina tässä talossa ampiaiset olivat todellinen riesa, mutta sitten mies keksi verkottaa kaikki talon ja autotallin ullakoille johtavat aukot. Kaikki paitsi yhden. Ja niinhän siinä kävi, että siitä yhdestä autotallin päädyssä olevasta ritilästä käy nyt hurja trafiikki sisään ja ulos. Ritilä on hankalasti juuri sen luukun yläpuolella, josta käyttöullakolle pääsee. Taitaa olla parempi odottaa pakkasia, ennen kuin kiipeää katsomaan, minkälaisia pesiä pistiäiset ovat sisälle rakentaneet.

Nyt viikonloppuna onkin ollut ihan erilainen ilma. Kumma miten suuren vaikutuksen viiden lämpöasteen pudotus tekee. Voi juoda teensä hikoilematta ja siivota kodin lattiasta kattoon. Pää toimii paremmin, pinna on pidempi. Ehdin jo pohtia, että vaihdevuodetko tässä iskivät, mutta huh, se olikin vain helle!

Lisbet e. on arjen fantasiaa, ikuinen projekti kauniimman kodin, toimivamman vaatekaapin ja sulavamman arjen eteen. Blogia kirjoittaa Liisa - työelämässä luonnontieteiden moniottelija, siviilissä osa-aikainen haaveilija ja kolmen lapsen äiti. Tukikohtana on koti maaseudun ja kaupungin rajamailla.

seuraa blogia

toivelistalla

Sivustollani on mainoslinkkejä, jotka on merkitty tähdellä*. Jos teet ostoksia linkkien kautta, saan niistä pienen komission. Tämä ei vaikuta tuotteen hintaan.

pinnalla juuri nyt

keskustele

2 kommentti(a)

  1. 8.22.18

    Sattui kyllä melkoinen tuuri, että juuri meidän hääpäiväksi ilma viileni sen verran, että ei ollut enää tukalan kuuma. Täällä Kuopiossa taisi olla n. 26 astetta, ja sen yli 30 asteen jälkeen oikein mukava keli. Ei tukala, vaan lämmin ja aurinkoinen. Parempaa keliä en kyllä olisi voinut toivoakaan, ja onnen pisaratkin ropisivat tuulilasiin kirkosta poistuttuamme. Selin sade jäi niihin muutamaan pisaraan. Ihana päivä kaiken kaikkiaan! <3

    • 9.7.18
      lisbet said:

      Kuinka sopiva ajoitus ilmojen haltioilla tällä kertaa! Kolmenkympin helteessä juhliminen ei oikein onnistu ja sisätilat tahtovat olla tuskaisen kuumat. Ja pisarat tosiaan tuovat onnea <3