Inspiroiduin Caritan mustikkapostauksesta niin, että tänään, kun sateissa oli muutaman tunnin tauko, suuntasin pikkumiehen kanssa mustikkametsälle. Saalis ei ollut suuren suuri, mutta sitä saatiin. Kotiin tultua halusin tietenkin kuvata saavutukseni tänne blogiin. Mutta miten? En todellakaan jaksanut ruveta leipomaan eikä mitään jogurttia kummoisempaa rekvisiittaa ollut saatavilla. Oikeastaan halusin vain kuvata mustikat valkoisessa, keraamisessa kulhossa juuri kuten Caritakin oli tehnyt!
Joten tässä mustikkani nyt ovat. Ehken syyllistynyt vakavaan tekijänoikeusrikkomukseen, mutta halusin teidän tietävän, mistä inspiraationi tällä kertaa oli peräisin.
Olisihan se mahtavaa, jos voisi aina vain inspiroitua omasta fabulöösistä elämästään, mutta kyllä ainakin minun täytyy välillä hakea innoitusta muualta, jotta muistan, mikä omassa arjessani saattaa olla bloggaamisen arvoista. Mistä sitten haen sitä? Varmaankin vähän kaikkialta: lehdistä ja online-julkaisuista, mainoksista, Pinterestistä… Weheartit-tililleni olen kerännyt varta vasten sellaisia kuvia, joiden tunnelman haluaisin toisintaa omissa blogikuvissani – jostain syystä pidän tuosta sivustosta edelleen Pinterestiä enemmän. Kirjoittelen postausten aiheista listaa muistikirjaan ja joskus teen hämmentävän tarkkoja suunnitelmia tulevista postausaikatauluista. Harvemmin kuitenkaan päädyn noudattamaan niitä.
Ennen kaikkea tietysti inspiroidun toisista blogeista. Vaikka yritän välttää suoraa kopiointia, saattaa sitä tahallaan tai tahattomasti tulla luoneeksi samankaltaisia postauksia kuin jossain näkemänsä ja lukemansa. Pionit, macaron-leivokset, mustavalkoiset asukokonaisuudet, sampanjapullot, Starbucksin kahvit ja valkoiset henkarit – nimeä blogiklisee ja olen todennäköisesti syyllistynyt siihen (vai enkö juuri tehnyt kolme postausta asuntomessuista?) Satunnaisesti huomaan, että omakin blogini on saanut olla inspiraation lähteenä. Kopioinnista ei kannata ketään lähteä syyttelemään, sillä aika samat aiheethan täällä lifestyleblogien valtakunnassa lopulta kiertävät. Voisi miltei sanoa, että koko homman juju on se, että ideat lähtevät liikkeelle ja alkavat elää omaa elämäänsä muuntuen ja uusiutuen.
Okei kanssabloggaajat ja blogittomat, teidän vuoronne. Mistä te inspiroidutte?
Hih, olipa kivaa asiaa! Kyllähän samat jutut aika paljon kiertävät, ei siinä mitään! Olisin tosi otettu, jos joku saisi inspistä mun blogista. Itse en oikein saa inspistä Pinterestistä tai Weheartista, mutta lehdistä tai nettikauppojen lookbookeista sitä tulee. Myös hyvistä blogeista. Ja näitä blogikliseitä mulla: Tory Burchin ballerinat, trenssit, Conssit… Juu löytyy!!
Kyllä Marjukka olet varmaan monia inspiroinut! Voisin toivottaa noi sun blogikliseet tervetulleeksi omaan blogiini:)
Mä tykkään siitä, että näissä blogeissa pyörii samat jutut. Kuitenkin ne aihealueet on juurikin niitä, jotka itseä kiinnostaa. Ja jotka on usein omassakin elämässä ajankohtaisia. Tosi mukava huomata näiden myötä, että se elämä on samankaltaista mitä itselläkin…tai ainakin monesti sitä saa ideoita omaan elämäänsä juuri ihanista blogeista.
Mulle blogit on vähän niinkuin hyvät naistenlehdet. Ihanaa iltaisin, kun saa lapset nukkumaan, istahtaa kaikessa rauhassa koneella ja lukaista mitä suosikkibloggailijat on päivän aikana puuhanneet. Ja sieltä taas saada ideoita omaan elämäänsä. Ihan samalla tavalla, mitä joku ihana sisustuslehti tai ihan vaikka joku Me naiset tms. Ainoana erona, että blogeissa elämä on silti vielä aidompaa siinä mielessä, ettei se ole toimittajan siloittamaa. Vaan se on juuri se bloggaajan oma kokemus. Ja kun ne suosikkiblogaajat vieläpä jakavat ne omat mielenkiinnon kohteet ja elämänasenteet, mikä olisikaan ihanampaa, kuin seurata juuri heidän elämäänsä 🙂
Ja siis varmaan sanomattakin on selvää, että olen juuri yhtä suosikkiblogiani kommentoimassa <3
Kiitos kivasta kommentista Tuuli! Niinpä, blogit ovat vähän niin kuin lukisi naistenlehteä, jonka sivulla on omia kavereita ja tuttavia.
Noinhan se juuri menee. 🙂 Ideoita poimii toisten blogeista, muualta netistä, lehdistä, tv-ohjelmista, lasten touhotuksista tai vaikka kadulla vastaantulevista ihmisistä. Mutta niin kuin Tuuli tuossa jo totesikin, eipä se haittaa vaikka ne jutut kiertää, koska ne on sitä, mistä itsekin innostuu. Itse ehdin puoli vuotta selailla muiden blogeja ja sitten päädyin aloittamaan omani – ja niin vain, niistä samoista asioista itsekin kirjoitan (tulossa muun muassa asuntomessuista, jonne tällä viikolla pääsen!). 😉 Oma blogini löytyy muuten osoitteesta http://and-aplacetocallhome.blogspot.com
Kiva kuulla, että olet aloittanut bloggaamisen, odottelen messupostaustasi!
Luen blogeja naistenlehrien sijaan ja sen vuoksi ne toimivat inspiraation lähteenä minulle. Ja nimenomaan inspiraation lähteenä. Poimin vinkkejä asuihin ja asusteiden käyttöön ja sisustukseenkin, mutta aika harvoin tulee hankittua juuri niitä samoja juttuja kuin blogeissa on esillä.
Pohdit sitä, miten tietyt asiat nousevat esille blogeissa samaan aikaan. Samalla tavallahan myös naistenlehdissä kirjoitetaan samoista asioista samaan aikaan. Osa asioista nyt vain on sesonkiin sidottuja, esimerkiksi takkien hankinnat tai marjastus. Ja sitten on tapahtumat erikseen. Asuntomessut ovat nyt, joten niistä kirjotetaan paljon. Minusta nämä tällaiset blogikirjoitukset eivät ole kopiointia vaan blogistin oma osuus johonkin hetken ilmiöön tai ajankohtaiseen asiaan. Jokainen bloggaaja kuitenkin kirjoittaa asiasta omalla tavallaan. Ja ainahan voi viitata inspiraation lähteeseen kuten sinä teit, jos haluaa tehdä vaikka samanlaisen kauniin asetelman, josta on inspiroitunut.
-MK
Hyvä huomio tuo, että jokainen bloggaaja suodattaa saman asian blogiinsa omalla henkilökohtaisella tyylillään. Sehän blogeista juuri tekee niin koukuttavaa luettavaa: asioiden henkilöityminen.
Inspiraationa ovat blogit, lehdet, Pinterest, matkat, ravintolat, jopa työssä nähdyt asiat (työskenetelen kauniiden tuotteiden parissa ja välillä pääsen näkemään sellaisia taidonnäytteitä, jotka inspiroivat muillakin elämän alueilla).
Vuoden kierto, juhlapyhät, tapahtumat, ajankohtaiset asiat jne. näkyvät väistämättä useissa blogeissa. Omina pidetytkin ideat ja bloggaukset saattavat välillä olla alitajunnassa muhineita kuvia jostain muuaalla nähdystä, joista sitten julkaisee oman näkemyksensä.
Hyvin sanottu.
On etuoikeus saada työskennellä kauniissa ympäristössä ja kauniiden asioiden parissa. Huomaan nykyään, että työpaikallani monet asiat ärsyttävät silmää: johdot, paperipinot, se järjetön määrä tavaraa joka tasolla…