Koti on siivottu ja vieraita odotellaan. Viikko ei mennyt lasten sairastelujen vuoksi ihan suunnitelmien mukaan, ja haaveilemani suurempi kevätsiivous oli vain yksi niistä asioista, jotka jäivät tekemättä. Kevään lisääntyvä valo on paljastanut armottomasti likaiset ikkunat, sormenjäljet, nuhjuiset seinät ja leijailevan pölyn. Muutenkin minulla on sellainen olo, että koti repsottaa yhdestä jos toisesta kohtaa. Talohan on jo yli nelivuotias ja asumisen jäljet alkavat näkyä. Ei sitä juuri kuvista huomaa, mutta katsokapa esimerkiksi miten takan alareunasta on lohjennut pala keraamista laattaa. Toisaalta voi ajatella, että kaikenlaiset lommot näkyvät parhaiten juuri uudessa kodissa, jonka pintojen oletetaan lähtökohtaisesti olevan moitteettomat. Tuskinpa kiinnittäisin moiseen huomiota esimerkiksi vanhempieni kasarikodissa. Jep, vain elämää…
Pöydälle laitoin saman pellavakerniliinan kuin jouluna mutta käänsin sen vaaleampi puoli ylöspäin. Muutoin pääsiäiskodin värit tulevat jaloleinikeistä, helmililjoista ja rairuohosta. On meillä toki nippu kirjavia virpomavitsoja esillä, vaikka se kuvista jäikin rannalle. Ihanaa, että edes sisällä on väripilkkuja, kun ulkona on noin harmaata ja sumuista tänään! Lumi onneksi sulaa kovaa vauhtia, ja ensi viikolla pitäisi alkaa tapahtua pihan puolella. Kerrankin olemme hyvissä ajoin liikkeellä.
Mukavaa pääsiäistä armaat!
Toistan itseäni, mutta huokaillen katson täällä taas kuviasi, teillä on niin todella kaunis koti! <3 Ihanaa, että jatkoit bloggaamista -olet yksi suosikeistani ja inspiraation lähteistäni! Etenkin nämä kotikuvanne ovat mieluisia, mutta tykkään myös aihepiirisi monipuolisuudesta.
Oletteko olleet tyytyväisiä muurahaistuoleihinne? Ovatko kestäneet hyvin käyttöä? Montako vuotta ovat teillä olleet? Itse harkitsen niitä valkoisina meille.
Nuo anoppisi teokset ovat myös hurjan kauniita! Pysyykö tuo tasolla oleva malja hyvin paikoillaan, ettei esim. pienestä töytäisystä putoa? Onko teos miten painava?
Mukavaa pääsiäisen jatkoa!
Ihana kommentti, kiitos! Muurahaistuolit ovat olleet yksi onnistuneimmista sisustusostoksistamme. Ikää niillä alkaa olla lähemmäs kymmenen vuotta mutta ovat edelleen hyvässä kunnossa. Viilupinta on kestänyt kulutusta hyvin. Maalatuissa tuoleissa pinta saattaa kulua nopeammin, mutta toisaalta ne on suht helppo maalata uudelleen. Metallijalat ottavat lapsiperheen kolhut vastaan mukisematta. Suosittelen kyllä! Alkuperäinen versiohan on kolmijalkainen, mutta saattaa olla pikkuisen kiikkerämpi.
Anopin veistokset ovat yllättävän kevyitä, sillä suuret pallot ja maljat ovat sisältä onttoja. Esim. jaksan itse helposti kantaa veistosta. Painopiste on kuitenkin rakennettu alas niin, ettei veistos kellahda kyljelleen. Toki veistos keinuu kevyesti jos sitä heiluttaa. Yllättävän kestäviäkin ovat, testattu on 😀
Pahoittelut, että kesti näin pitkään vastata!
Kaunista on – ja kyllähän pienet elämisen jäljet kuuluu kotiin.
Niinpä, ei sitä asuntoesitteessä ole tarkoitus asua.
Kaunis koti.
Mistä tuo teidän keinutuoli on hankittu ?
Kiitos Riitta. Keinutuoli on kotimaisen Colmion malli Grasshopper.
Se on kyllä yksi vanhassa talossa asumisen hyviä puolia, ettei ole toivoakaan siitä, että kaikki paikat olisi viimeistellyt ja supersiistit! 😀
Teillä näyttää tosi kauniille! Kivoja keväisiä yksityiskohtia. Mukavaa pääsiäisen jatkoa!
Kiitos Essi! No kyllä teidän kotikuvia katsellessa tulee juurikin mieleen sanat viimeistelty ja supersiisti:D