Meillä on kevään ja alkukesän aikana tehty keittiön uudistusta, jota en aivan tohdi kutsua keittiöremontiksi. Työ on vielä hieman kesken, mutta tähän mennessä kyytiä ovat saaneet lattia, valaistus ja keittiön välitila. Lisäksi tarkoitus olisi uusia joitain kodinkoneita. Koska itse keittiökalusteet runkoineen ja tasoineen pysyivät lähes ennallaan, visuaalisesti muutos ei ole suuri. Otan kuvat kokonaisuudesta, kun kaikki on valmista, mutta en malta olla esittelemättä näitä kurkistuksia keittiön välitilan uuteen materiaaliin. Ennenhän keittiössä oli seinää suojaamassa matala rosterilevy, johon en ollut koskaan kovin kiintynyt. Uusi materiaali on laattaa ja se kattaa varsinaisen välitilan lisäksi koko keittiösyvennöksen seinämän ja seinäkaappien yläpuolen katonrajaan saakka.
Laataksi valikoitui lopulta Laattapisteen marmorikuvioinen Valentina-kaakeli. Muina vaihtoehtoina pyörittelin mm. klassista valkoista suorakaiteen muotoista laattaa, kuusikulmaisia laattoja sekä aitoa marmoria. Tulikiven Bianco Carrara -marmorimosaiikki kävi meillä sovituksessa, mutta se riiteli ikävästi lattian lämpimän sävyisen harmaan kanssa. Pelkkä valkoinen laatta taas tuntui liian pliisulta kokovalkoiseen keittiöön. Yllätin itsenikin ihastumalla tähän printtilaattaan, koska printtilaatat ovat… no printtilaattoja. Lieneekö jokin 90-luvulla nuoruutensa eläneen sisustustrauma kyseessä.
Lopputulos näyttää minusta tosi kivalta. Hieman ikävästä ja pimeästä nurkasta tuli kertaheitolla yksi kodin kuvauksellisimmista paikoista. Aidoksi marmoriksi seinää ei kenenkään tarvitse epäillä, mutta printattu toistokuviokaan ei ole ilmiselvä, sillä laatoissa on valmistajan mukaan 72 eri kuosivariaatiota. Lisää vaihtelevuutta tuo ladonnaksi valittu 1/3-portainen tiililadonta. Toisin kuin marmori, keraaminen laatta on huoltovapaa ja myös huokea materiaali – tämän laatan neliöhinta oli viidesosan Tulikiven marmorista. Pinta on kauniin matta, mikä sopii hyvin korkeakiiltoisten kaapinovien vastapariksi.
(Ihanat Amforan valmistamat Schjerfbeck-keräilymukit löytyvät Serlachius-museoiden puodista. Suosittelen lämpimästi museovierailua, jos Mänttä-Vilppula osuu kesän reissujen varrelle.)
Laatat on saumattu marmorinvalkoisella laastilla (Mapein Moon White nro 103), joka on puhdasta valkoista armeliaampi väri välitilaan. Myös Pihkala-blogin Maija on suositellut sitä vaaleiden laattojen pariksi. Varmasti saumoja pääsee vielä hinkkaamaan, mutta onneksi varsinaista roiskealtista seinää on ainoastaan tiskialtaan taustalla. Oletteko muuten käyttäneet saumoissa suoja-aineita ja koetteko niistä olleen jotain hyötyä? Miltä keittiön välitila teidän silmäänne näyttää?
Kaunis lopputulos <3 Saumasuojista en tiedä mitään, mutta välitilan ja oikeastaan koko keittiön remontti olisi meilläkin ajankohtainen ja tarpeen. Ja uskoisin, että itsekin päädyn johonkin muuhun kuin marmoriin – vaikka olisi kuinka kaunis ja aito materiaali, harmittaisi todella, jos siinä heti olisi punajuuri- tai tomaattiroiskeet joka päivä muistuttamassa esteettisestä valinnasta käytännöllisyyden kustannuksella. Kauniita laattoja on onneksi saatavilla, kuten tuo siunkin valinta.
Mulla ei ole omakohtaista kokemusta marmorista mutta kyllähän se hankalalta yhteistyökumppanilta kuulostaa. Välitilan materiaalilla saa nopean ilmeen muutoksen ja päivityksen aikaiseksi, jos muuten ei ole tarvetta uusia koko keittiötä!