Tänään on ollut hämmentävän keväinen päivä, vaikka sydäntalvea eletään. Lämpötila oli reilusti lämpöasteilla ja kalvakka tammiaurinko valaisi tämän bloggaajan kalvakat kasvot. Luoteistuuli föönasi oikein kunnolla. Olin ensin aamuvuorossa, minkä jälkeen jatkoimme heti kummipoikamme 1-vuotissynttäreille. Nuori herra rapisteli innokkaana synttäripakettejaan, puuhasi lattialla serkkujensa kanssa ja esitteli myös tuoretta kävelytaitoaan.
Sekä työpäivän että synttäripäivän asuna oli toissasyksynä ostamani Katri Niskasen mekko, josta en ole koskaan tullut ottaneeksi kunnon kuvia. Tässä postauksessa mekko näkyy ehkä vähän paremmin. Kyseessä on sellainen luottovaate, joka sopii moneen juhlaan mutta ei ole liian hieno käytettäväksi arkisinkaan. Pidän kovasti sen salvian väristä – luulen, että päädyin aikanaan sovittelemaan mekkoa ihan vain värin perusteella.
Vaikka alunperin ajattelin, että käyttäisin Joutsenen untuvatakkia vain kunnon pakkasilla, olen päätynyt käyttämään sitä lähes päivittäin, eikä se ollut tässä tuulisessa talvipäivässä mekon päällä yhtään liikaa.
Nyt odottelen kotisohvalla miestä, joka lupasi tuoda sushia, sekä ruokalähettiä, joka tuo seudun burgeripaikasta annokset lapsille. Sen jälkeen ei tule leffaa vaan aikainen nukkumaanmeno huomista aamuvuoroa ajatellen. Valvokaa te hieman minunkin puolestani!