Dagens minä eli perheen työssäkäyvä aikuinen saapumassa kotiin lumipyryssä, vahvassa kuvausmeikissä, hieman univelkaisena ja orastavasti flunssaisena mutta kaikesta huolimatta varsin tyytyväisenä. Yllä Samsoe & Samsoen mekko (parempi kuva täällä), joka palveli työvaatteena läpi raskauden ja nyt taas. Jalassa saappaat, sillä kun aikaisin aamulla lähdin töihin, jouduin kahlaamaan märässä lumessa (töissä toki tasapainoilin koroilla). Käsipuolessa heiluu monessa liemessä keitetty Tory Burchin laukku.
Niinhän siinä kävi, että työviikko vei mennessään, enkä ole blogiin ehtinyt aiemmin. Miehellä oli ennen vanhempainvapaalle jäämistään oikein kunnon rykäisy töissä, joten vahdinvaihto kotona sujui melko lailla läpsystä. Olin sentään ennen torstaiaamun ensimmäistä työvuoroa ehtinyt käydä pariin otteeseen harjoittelemassa uusia kuvioita. Vanhempainvapaani aikana meillä on töissä muuttunut suunnilleen kaikki: sijainti, studiot, ohjelmistot ja jossain määrin ohjelmakarttakin. Tänään tein ensimmäistä kertaa viikonloppuaamun, josta tuli heti suosikkini: intensiivinen mutta napakan mittainen vuoro, johon ei kuitenkaan tarvitse herätä ihan kukonlaulun aikaan.
Minusta on ihan kivaa olla vaihteeksi töissä mutta olisin mielelläni ollut edelleen täyspäiväisesti kotonakin. Oli kuitenkin jo raskauden alkumetreiltä selvää, että tällä kertaa mies saisi viettää pitkän vanhempainvapaan – myös uusi lainsäädäntö tukee vapaiden tasa-arvoisempaa jakoa. Toisaalta vapaiden jako oli meille entuudestaan tuttua, palasinhan edellisillä kerroilla töihin vauvan ollessa 7-8 kuukauden ikäinen. Tällä kertaa tytär on kuitenkin vasta viisikuinen ja kyllä, on hän minustakin aika pieni. En todennäköisesti olisi pystynyt aloittamaan töissä nyt, ellei minulla olisi ollut hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, milloin ja miten paljon töitä teen. Nyt vuoroni ovat aamupainotteisia, jolloin pääsen päiväksi ja illaksi kotiin vauvan ja poikien luo. Vapaapäiviäkin on ainakin näin aluksi useampi viikossa.
Tällaista uutta arkea siis! Seuraavaksi kellahdan unille vauvan viereen, aamuvuoro kutsuu taas huomenna…
Moikka! Kiva kun postailet nykyään säännöllisemmin! 😍 Oletko tälle vuodelle saanut yhdistettyä lääkärin työt sekä nykyiset muut työt? Itselläni aina monta rautaa tulessa, mutta silti ikuisuushaave olisi päästä vielä lääkikseen! En vaan tiedä olisiko minusta heittämään kaikkia muita töitä ja tekemään lääkärin hommia 100 %.
Joo, teen tällä hetkellä säähommien lisäksi töitä keikkapäivystäjänä, kuten jo ennen äitiyslomalle jäämistäni. Tällä mennään toistaiseksi, ainakin valmistumiseen asti. Itse asiassa aika monen lääkärin työpaletti tuntuu koostuvan monesta eri paikassa tehdystä osasesta: on työtä terveysasemalla tai sairaalassa, mutta sen lisäksi tutkimusta, opetusta, töitä yksityispuolella jne. Ja minun lisäkseni löytyy monia, joilla myös jokin toinen työ lääketieteen ulkopuolelta. Eli sen puoleen ei kyllä kannata lääkishaaveita unohtaa 🙂
Voi ompas hyvä kuulla! 😊 Oliko muuten kovin hankala sumplia koulun luennot + työt yhteen? Ihanan ahkera kyllä olet, ei voi kuin ihailla!
Mulla töiden ja koulun yhteensovittelua auttoivat nämä erikoiset työaikani: aikaiset aamut ja myöhäiset illat. Mutta kyllä se silti välillä aikamoista sumplimista oli 🙂 Ekat pari vuotta prekliinisissä opinnoissa oli vähemmän pakollista opetusta, silloin olisi varmaan osa-aikainen päivätyökin ollut mahdollista.