Kävimme brunssilla Cafe Caruselissa koko perheen voimin. Paikkaan liittyy mukavia fiiliksiä, monta aurinkoista kesäpäivää on vietetty sen terassilla. Kaukana ovat vielä terassipäivät, mutta oli väkeä tänä aamunakin sen verran, että kaikki ikkunapaikat olivat menneet.
Ulkona ei ollut värejä lainkaan. Niin monen aurinkoisen päivän jälkeen tietysti juuri lauantaiaamuna Helsinkiä verhoaa sakea sumu. Enkä nyt itsekään ollut mikään väripilkku mustassa villakangastrenssissäni.
Vaikka kuvista välittyykin maaliskuun melankolia, päivän vire on varovaisen toiveikas. Sumuisen merimaiseman katselu innoitti haaveilemaan kaikesta kesään liittyvästä Helsingin eteläisen rantaviivan maisemissa. Ensi kesänä juon shampanjaa Mattolaiturilla, teen pojan kanssa retken Suomenlinnaan ja Pihlajasaareen ja sopisiko, että äiti kävisi yhtenä iltana Kaivohuonella?
Päässä soi Maaliskuun musiikkia.
Sumu on merkki keväästä; hanget laskevat, jäät sulavat…
Odotan kesältä omenepuidne kukintaa kotikadullani, viimeisellä viikolla ennen lomaa aamu-uinteja Casinonlahdella pyörälenkkejä Hernesaareen risteilijöitä katsomaan, Fiskarsin antiikkimarkkinoita ja niiden jälkeen pickniciä joenrannassa Billnäsissä, veneilyä ystäiven kanssa, kahvittelua Ursulassa, nokosia anoppilan riippukeinossa… kesästä on siis paras tulla lämmin ja aurinkoinen!
Ihania kesähaaveita… Fiskarsin ja Billnäsin seudut ovat minunkin kesäsuosikkejani:)
Niin kauniita kuvia taas, Lisbet. Sä osaat 🙂
Tässä päivässä oli kyllä tosiaan maaliskuun melankoliaa. Ihana, surumielinen sumu. Kaunista omalla tavallaan, olen aina tykännyt sumusta. Ja vesisadetta en pistä nyt yhtään pahakseni, lumi pois pois! Huomisesta eteenpäin luvattu aurinkoa ties kuinka moneksi päiväksi peräkkäin, tykkään tykkään, vielä enemmän kuin sumusta.
Kiitos Mia:)
Kivat kuvat!
Kylla sekevat pian tulee.
Terveisin,
Tibs
shoptravelfood.blogspot.com
😀