Olen vasta hiljattain alkanut lämmetä Amerikan-tuliaisina rantautuneelle Halloween-perinteelle. Alkuun nyrpistelin nenääni kurpitsalyhdyille ja koristekrääsälle, jotka tulivat mielestäni sotkemaan pyhäinpäivän hartaan tunnelman. Mutta kenties syksyssä on tilaa kummallekin juhlalle. Kaikki, mikä antaa syyn sytyttää lyhdyt palamaan ja tuo ihmiset yhteen, on tervetullutta pimenevässä vuodenajassa.
Niinpä lokakuusta on tullut oikein Halloween-kuukausi. Otimme varaslähdön jo näin syyskuun viimeisenä viikonloppuna ja suunnistimme koko perheen voimin täällä lähistöllä sijaitsevalle kurpitsapellolle, jossa vietettiin sadonkorjuutapahtumaa. Yhdysvalloissa tällaiset Pumpkin Patchit, joista saa käydä itse poimimassa oman täydellisen kurpitsansa, ovat varsin suosittuja, mutta kotimaasta en tiedä toista vastaavaa – sivistäkää toki, jos olen väärässä. Kurpitsapeltoa tai oikeammin Kurpitsakauppaa pyörittää ihailtavalla intohimolla viestinnästä puutarhuriksi osaamistaan laajentanut Katariina Kääpä (kuvaa ei ole, mutta tunnistat kurpitsatädin kyllä, kun tapaat hänet pellolla).
Kasvukauden alussa vieraillut halla ja kuiva kesä olivat valitettavasti verottaneet satoa tänä vuonna, mutta löysimme silti pellosta mieleiset muotovaliot. Kaikki pellolla kasvavat kurpitsat ovat myös syötäviä, joten lyhdyksi kaiverretun kurpitsan sisustan voi käyttää vaikka keittoon tai piirakkaan ja siemenet voi paahtaa uuninpellillä. Muutaman yksilön ajattelin varata syysistutuksen koristeeksi. Pienet vaaleat kurpitsat ehtivät mennä nenän edestä, joten ajattelin täydentää syksyisiä asetelmiani vielä lähikaupan valikoimilla.
Kannatti kyllä tulla heti sadonkorjuupäivän alkajaisiksi, sillä tapahtuma oli yleisömenestys. Kassalla ja tallin ylisillä sijaitsevassa kahvilassa oli jonoa ruuhkaksi asti. Tänään Kurpitsakaupan sivuilla olikin jo tiedote, että sato on käytännössä loppuunmyyty ja lokakuun myynti-illat on sen vuoksi peruttu. Suosittelen seuraamaan Kurpitsakauppaa jo nyt Facebookissa, niin saat ensi vuonna hyvissä ajoin tiedon sadon kehittymisestä ja sadonkorjuun alkamisesta.
Pojat olivat varsin otettuja kurpitsapellosta ja oli mukava käydä katsomassa, millaisia kivoja juttuja tästä ihan omilta hoodeilta löytyykään. Päätimme, että tästä tulee meidän jokasyksyinen perinne – vaikka viisivuotias oli kyllä sitä mieltä, että hänen kurpitsastaan ei tehdä mitään perinnettä, vaan sellainen hieno kurpitsalyhty, johon tulee kynttilä sisälle.
Kurpitsakauppa, Kolisevantie 1, 01750 VANTAA
