Eilinen auringonpaiste ja viimeinen kesäisen lämmin päivä sai minut vihdoin tarttumaan kameraan ja kuvaamaan pihaa tämän kesän asussaan. Ajattelin kirjoittaa teille ja itsellenikin muistiin, mitä ulkona tänä vuonna touhuttiin. En pidä erikseen mitään puutarha- tai istutuspäiväkirjaa, mutta täältä blogista on kätevä tarkistaa, milloin mitäkin tuli tehtyä. Modernin pihamme painopiste on edelleen betoni- ja luonnonkiviaiheissa sekä pihan rakennelmissa mutta puut ja pensaat ovat vähitellen saamassa kokoa ja Corten-istutusaltaissa kasvaa myös kukkivia kasveja – sekä monivuotisia perennoja että vuosittain vaihtuva valikoima kesäkukkia. Tänä vuonna ostin mm. daalioita, jotka ovat kukkineet upeasti kesäkuusta tähän päivään asti, koristebataattia sekä ikisuosikkiani hopeaputousta, jonka harmaanvihreät lehdet pääsevät oikeuksiinsa ruosteenpunaista taustaa vasten.
Lue lisää: Corten-teräksiset istutusaltaat perennoille
Huomattavin tänä kesänä tapahtunut muutos on pergolaportti, jonka mies rakensi ylä- ja alapihaa yhdistävään portaikkoon. Muotokieli on sama kuin aiemmin valmistuneessa modernissa pergolassa rytmiltään vaihtelevine rimoituksineen. Porttiin on tarkoitus kasvattaa köynnöskasvi (villiviini, lumikärhö?). Varsinaiseen pergolaan en ole sellaista saanut kasvamaan, sillä köynnökselle ei käytännössä ole mitään kunnon istutuspaikkaa, mutta tämän portin juurelta sellainen hyvin löytyy.
Pergolaportin ohella tuli maalattua myös talon etuterassin rimoitukset. Portin yläpalkkien päällä on säänsuojana samanlaiset pellitykset kuin pergolassa, ja kun kerran pellityksiä oltiin tilaamassa, päätettiin hankkia sellaiset myös yläkerran parvekkeen kaiteisiin. Kaikki pellitykset olemme vuosien mittaan tilanneet porvoolaisesta Pip-Tuotteesta.
Pergolaportti tuo mukavasti lisää näkösuojaa alapihalle ja täyttää tuota hieman liian ilmavaksi jäänyttä aukkoa vaahteran ja autotallin välissä.
Lue lisää: Moderni pergola ja säänkestävä ulkosohva
Kivet ovat olennainen osa modernin pihamme tyyliä, eikä niiden kärräämiseltä ei vältytty tänäkään kesänä. Ylläolevassa kuvassa on autotallin sivukäytävän pää, joka on tähän asti auennut epämääräiseen rojukasaan. Inhoan kaikenlaisia rojuläjiä, mutta jostain syystä sellaisten määrä elämässäni tuntuu olevan jonkinlainen luonnonvakio. Tässä nimenomaisessa paikassa ei ole kuitenkaan enää kekoa, vaan luonnonkivistä aseteltu porraslatomus ja vapaa kulkuväylä. Lisäksi hankin ison säkin somerokiviä (isoja pyöreitä luonnonkiviä), joilla täydensin autotallin seinustan aikanaan vajaaksi jäänyttä latomusta ja riitti kiviä vielä talonkin seinustaa täydentämään. Toinen säkki oli singeliä (pientä pyöristynyttä luonnonkiveä), jolla siistittiin takapihalta käytävän reunaa ja paljun ympäristöä kaminan puolelta. Singeliä on vielä valtavasti jäljellä, eikä minulla ole sille oikein paikkaa – pitääkö tässä vielä perustaa uusi kiviaihe ennen talven tuloa?
Lue lisää: Pihan kivitöiden esittelykierros
Myös itse palju sai tänä kesänä uuden kannen, jonka mies valmisti Finnfoamista ja päällysti lasikuidulla ja epoksihartsilla. Paljuhan tuli talon mukana, mutta siinä ei ollut kantta, emmekä koskaan löytäneet markkinoilta sopivan kokoista kuusikulmaista kantta. Vuosikaudet kantena oli filmivanerista askarreltu ja styroxilla eristetty viritelmä, joka oli raskas liikutella ja tuli jo muutenkin käyttöikänsä päähän. Uusi kansi on kevyt, kestävä ja ihan hyvän näköinenkin.
Nyt iltojen pimetessä olen huomannut taas, mikä merkitys ulkovalaistuksella on. Pihamme pylväsvalaisimet ovat Airamin moderni käpyvalaisinmalli, jota ei valitettavasti enää valmisteta. Pidän niistä edelleen hurjan paljon. Lisäksi meillä on seinävalaisimia, muutama muuriin asennettu valaisin ja myös uudessa pergolaportissa on valaistus. Yritän saada pihamme syyshämärän tunnelmaa tallennettua kuviin toisessa postauksessa.
Lue lisää: Pihavalaistuksen suunnittelu – tunnelmaa ja toimivuutta
Näyttää siltä, että pian ulkokalusteet saa laittaa talvitaloille ja ryhtyä haaveilemaan seuraavasta kasvukaudesta. Mitä piditte kierroksesta loppukesäisellä pihamaallamme? Vastaan mielelläni kysymyksiin kommenttiosastossa, mutta kannattaa myös käydä kurkkaamassa aiemmin julkaistut tekstit piha-tunnisteen alta.
Kiva pihaesittely! Miten ihmeessä olet kerennyt tehdä kaiken tämän? 😅 Tässä tuntee itsensä oikeaksi laiskimukseksi!
Mikä pensas on tuo istutusaltaassa oleva, jossa on nuo vaaleanpunaiset kukat? 😊
Kiitos 🙂 No, pihaa on tehty vähä vähältä lähes kymmenen vuoden ajan, joten onhan tässä aikaa ollut. Ekat vuodet piha oli voikukkaa ja kaikkea mahdollista rikkaruohoa kasvava keto. Tänä kesänä projekteja selvästi vauhditti miehen vanhempainvapaa, oli enemmän aikaa raksailla. Mutta minähän siinä sitten hoidin vauvaa…! Punakukkainen kasvi on syyshortensia, jonka tarkempaa lajiketta en valitettavasti muista. Siinä on aluksi valkoiset kukinnot, jotka muuttuvat myöhemmin punertaviksi.
Ihana piha ❤️ Hyvää syksyä!
Kiitos ja kiitos samoin!
Todella onnistuneet pergolat ja kaunis piha!
Esimerkiksi kelloköynnös on nopeasti kasvava yksivuotinen köynnöskasvi, jonka voisi laittaa ihan ruukussa kasvamaan pergolan viereen ja kiipeämään sitä pitkin. Kasvaa kesän aikana suureksi. Varsinkin valkokukkaisena on minusta todella kaunis, ja lehdet ovat pääosassa. Humala voisi olla toinen, mutta siitä minulla ei ole kokemusta.
Olenkin tässä parina vuonna kasvattanut pergolassa mustasilmäsusannaa sillä ajatuksella, että se kasvaisi köynnösmäisesti puita pitkin, mutta sijainti on ollut sille ilmeisesti liian paahteinen. Pitäisi jaksaa kastella hurjasti. Pitääpä tutustua tuohon kelloköynnökseen. Vanhempieni kotona pergolassa kasvaa humalaa ja se on kieltämättä todella nopeakasvuinen.
Kyllä on kaunis ja siisti piha!
Kiitos Sarita, onneksi rikkaruohot eivät näy kuvissa ja se yksi vakioläjä on rajattu myös kuvien ulkopuolelle 🙂