Pöytä paloina… ja kokonaisena

Täällä etelässä on meneillään ensimmäinen kunnon kevätviikonloppu. Kuiva ilma on houkutellut meidänkin väen pihalle ja olen päässyt hiomaan Huutiksesta ostamaani 60-luvun sohvapöytää, jonka kunnostamisesta puhuin Haussa sohvapöytä tai parikin -postauksessa. Pöydän kannessa on useampi kerros lohkeillutta lakkaa, joten sitä on saanut jynssätä hiomakoneella ihan olan takaa. Muista osista lakka lähtee käsin hiomalla. Alla olevassa kuvassa näkyy vielä keskeneräinen pöytälevy, koskematon alempi pöytälevy sekä pöydän jalat, joista toinen on hiottu.

Pöytiä on kaksi samanlaista, sillä toinenkin Huutiksesta ostamani saapui eilen perille. Se oli jo valmiiksi osissa, joten kuvia ei ole, mutta alla on reilun viikon takainen kuva ensimmäisestä pöydästä. Mitään valmistajan leimoja tai merkkejä ei pöydissä ole, mutta olisi hauska tietää, kuka näitä on tehtaillut. Vastaavia pöytiä on nimittäin liikkeellä runsaasti, mistä kertoo sekin, että onnistuin löytämään kaksi yksilöä nettihuutokaupasta muutaman viikon sisällä. Tori.fi:ssä oli niin ikään hetken myynnissä identtinen pöytä, jota myyjä väitti peräti Artekin malliksi (ja hintakin oli kolmin-nelinkertainen minun löytöihini verrattuna). Pitihän tuo johtolanka tarkistaa; selailemissani Artekin historiikeissä ei kuitenkaan näy mitään tähän pöytään viittaavaa.

Olin ihan tyytyväinen, kun pöytä ei osoittautunut nimekkääksi designiksi, sillä suunnitelmissani on pikemminkin tuunata kuin entisöidä pöydät. Haluaisin sahata toisen pöydän hieman matalammaksi, niin että ne voi sijoittaa lomittain, ja poistaa alemman pöytälevyn toisesta tai molemmista pöydistä. Tarkoitus on myös maalata ne mattamustiksi. Joissain piireissä varmaan kohtautellaan kulmia moiselle vanhojen huonekalujen turmelemiselle oli kyse Artekista tai ei…

Lisbet e. on arjen fantasiaa, ikuinen projekti kauniimman kodin, toimivamman vaatekaapin ja sulavamman arjen eteen. Blogia kirjoittaa Liisa - työelämässä luonnontieteiden moniottelija, siviilissä osa-aikainen haaveilija ja kolmen lapsen äiti. Tukikohtana on koti maaseudun ja kaupungin rajamailla.

seuraa blogia

toivelistalla

Sivustollani on mainoslinkkejä, jotka on merkitty tähdellä*. Jos teet ostoksia linkkien kautta, saan niistä pienen komission. Tämä ei vaikuta tuotteen hintaan.

pinnalla juuri nyt

keskustele

19 kommentti(a)

  1. 4.20.13

    Mun mielestä tuunaaminen ei todellakaan oo huonekalujen tuhoamista. Päinvastoin.
    Voihan olla, että ellet olisi näitä ostanut, olisivat joutuneet roskikseen tms. Tuunaaminen on kierrätystä parhaimmillaan 🙂

    • 4.22.13
      lisbet e. said:

      Kiva kuulla että olet tuota mieltä. Olin oikeasti vähän huolissani, että tänne saapuu vintagepuristeja moralisoimaan toimintaani:D Ja kun kyse ei ole arvohuonekaluista…

  2. 4.20.13
    piipadoo said:

    Kauniit pöydät olet löytänyt! Omissa haaveissakin on ollut sivupöytä tai pöytiä sohvan viereen, täytyykin tutkailla nettihuutokauppoja tarkemmin jos noin hyviä ja ennen kaikkea persoonallisia yksilöitä löytyy!

    • 4.22.13
      lisbet e. said:

      Kyllähän siellä kaikenlaista aarretta löytyy… tosin nettihuutokauppojen ongelma on mielestäni tuotteiden ylihinnoittelu. Parhaat aarteet löytäisi varmaan vanhojen tavaroiden kauppoja ja markkinoita koluamalla.

  3. 4.20.13
    Vekarus said:

    Kauniin malliset pöydät! Niistä tulee varmasti hienot! Ihanaa sunnuntaita!

    • 4.22.13
      lisbet e. said:

      Toivotaan näin! Pidän pöytien mallista, ne saisivat vain olla pikkuisen matalammat.

  4. 4.20.13
    Liisa said:

    Heh, hankin noin vuosi sitten meidän olohuoneeseen kaksi erikorkuista pyöreää pöytää jotka asetin lomittain. Luulin keksineeni idean aivan itse, mutta olen sittemmin kiinnittänyt huomiota samaan ideaan niin monta kertaa, että minun on täytynyt varastaa idea, ei kun siis ottaa vaikute jostain. Sattumalta toinen meidänkin pöydistä on mattamusta (toinen tammen värinen). Hayn Belloja ovat.

    Sinun pöytäsi ovat kauniita.

    • 4.22.13
      lisbet e. said:

      No eihän sitä tiedä, voihan tuon idean itsekin keksiä:D Puun väri ja musta kuulostaa ihanalta yhdistelmältä. Itsekin harkitsin, että maalaisin pöydät eri värisiksi (esim. musta ja harmaa) tai jättäisin toisen puun värille. Tässä asiassa tuli kuitenkin vastaan mies, joka toivoi/vaati pöydistä samanvärisiä.

  5. 4.21.13

    Hei, ekaa kertaa sattumalta visiitillä sun blogissa, hieno blogi sulla! Todella kauniit pöydät, niistä tulee mahtavat mattamustina.

    Kyllä mun mielestä vanhoja huonekaluja voi tuunata. Ennenkin niitä on tuunattu, jottei tarvitse uutta tehdä/ostaa, se on ekologista. Esim monista vanhoista ruokapöydistä löytyy useampikin maalikerros, se on sitä ajankuvaa, joka saa näkyä. Mutta ehkä joo joissakin tapauksissa, arvohuonekalujen kohdalla, en uskaltaisi sutia maalia päälle 🙂

    Kysymys: Hikoaako siinä teidän DSW -tuolissa peba, jos istuu kauan, kun se on muovia?! Meillä on mietinnässä sellaisia huvilalle.

    • 4.22.13
      lisbet e. said:

      Niinpä, mä jotenkin vähän säikähdin tuota vääräksi osoittautunutta Artek-hälytystä.

      Kysyin DSW:n istumaominaisuuksista mieheltäni, joka on viime aikoina joutunut viettämään työhuoneessa tuntien mittaisia istumamaratoneja. Vastaus oli joo ja ei. Muovituolihan se on, eli jos siinä istuu tiiviisti selkä nojaa vasten, saattaa pieni kosteus tuntua. Kertaakaan ei ole kuulemma kuitenkaan tarvinnut nousta housut märkinä:) Pieni istuintyyny varmaan lisää istumamukavuutta, Vitra myy sellaisia myös valmiina.

  6. 4.21.13
    Netta said:

    Ihanat löydöt, nyt täytyy kiirusti aloittaa huutiksen kyttäys – tuollaiselle löytyisi paikka meilläkin. Mattamusta kuulostaa houkuttelevalta. Ja todellakin tuunailu on erittäin ok, tykkään ajatuksesta ”toisen roska, on toisen löytö”. Etenkin, kun tuossa aikaisemmin oli keskustelua noista valmistusmaista, on tuunaus erittäin tervetullut vaihtelu – mun mielestä tällaisista hankinnoista tulee juuri sitä kaivattua kerroksellisuutta sisustamiseen, mikä tekee kokonaisuudesta kiinnostavan ja persoonallisen.

    • 4.22.13
      lisbet e. said:

      Luit ajatukseni. Mun kauhusisustus olisi sellainen, jossa kaikki olisi hankittu uutena yhdellä kertaa ja vielä ”viimistä huutoa” noudattaen. Sellainen, joka kymmenen vuoden kuluttua näyttäisi… no kymmenen vuotta vanhalta. Osaisipa sitä tehdä pitkäikäisiä ja ajattomia ratkaisuja ja tuoda persoonaa kotiinsa…

  7. 4.21.13
    Tara said:

    Kauniit pöydät!

    Onko sinulla jotain nettisivua tiedossa, josta löytyisi noita Artekin vanhoja pöytämalleja. Meillä on keittiönpöytä, joka on Alvar Aallon suunnittelma, mutta en vaan löydä sitä mallia mistään. Se on minun äitini huonekaluliikkeestä ostama pöytä, yksijalkainen ja jatkettava. Samaan settiin hän oli ostanut Aallon 69-tuolit.
    Mä olen miettinyt, että hioisinko sen ja maalaisin valkoiseksi. Kaikesta huolimatta, että se on alunperin koivun värinen.

    • 4.22.13
      lisbet e. said:

      Artekilla on itsellään Open Archives -sivusto, jossa on kuvia Artekin kalusteista läpi vuosien.

      http://www.artek.fi/openarchives/

      Tuo on kuitenkin enemmän sellainen fiilistelypaikka, ei kattava luettelo. En valitettavasti tiedä parempaakaan. Itse kävin kirjastossa katselemassa Artek-aiheisia teoksia, esim. Pekka Suhosen Artek: Alku, tausta, kehitys oli ihan hyvä opus. Mutta ei kattava luettelo sekään. Kannattaisikohan olla yhteydessä suoraan Artekille?

  8. 4.26.13

    Tykkään niin persoonallisista löydöistä, jotka viimeistelevät kodin, ja odotan innolla pöydän make overia. Aasinsiltana huonekaluihin liittyen, blogissani olisi sinulle Maailman kaunein esine -haaste. 🙂

    • 5.3.13
      lisbet e. said:

      Kiitos (ihan liian vaikeasta) haasteesta! Noissa pöydissä on kyllä jotain sellaista samaa, mitä monissa tämän hetken huonekaluissakin…

  9. 4.29.13

    Näyttääpä tutulta pöydältä, meidän olkkarissa taitaa majailla lähestulkoon samanlainen yksilö. Ja minustakin pieni tuunaaminen on aina sallittua, saapa kalusteesta näin persoonallisen ja omaan käyttöön sopivan 🙂

    • 5.3.13
      lisbet e. said:

      Pitipä käydä etsimässä kuva sun blogista ja niin tosiaan näyttää olevan! Sun omassa on kauniimmat jalat:)