Vaikka kätevä emäntä ei olekaan vielä ruuvannut taulua seinään tai kiinnittänyt valaisimia työpöydän ylle, laitetaan pari kuvaa työhuoneesta tärkeän päivän kunniaksi. Puolisollani alkaa tänään projekti, johon tämä tila tulee kuin tilauksesta. Tai siis oikeastaan tilauksesta. Lyijykynät on teroitettu, onnea matkaan!
”Teillä on aina jokin projekti meneillään”, sanoi ystäväni kerran. Korjaan, meillä on aina useita projekteja meneillään puhumattakaan siitä, montako niitä on jonossa. Sitten, kun autotalli on valmis ja lapset tulevat käymään enää viikonloppuisin, minulla on työnsarkaa ainakin näissä:
- ompele kankaat kangasvarastosta upeiksi couture-iltapuvuiksi
- kirjoita kirja eräästä työhön liittyvästä aiheesta
- treenaa taitoluistelua tosissaan aina akselin tasolle asti
- hae opiskelemaan lääkikseen
- ala harrastaa seitsenottelua
- rakenna unelmatalo järven rannalle
- kokoa albumi hääkuvista
Mitä ikuisuusprojekteja teillä on odottamassa?
Oiii !!! 🙂 Kaunis työtila!
Täällä on ikuisuusprojekteja niin paljon, että osa on jo unohtunut!
Tässä muutamia; tenniskurssi, kasvimaan perustaminen, maisemataulun maalaaminen, kyllä – myös kirjan kirjoittaminen sekä ompelukoneen ja sukkapuikkojen osto! Minulla opiskelun saralla arkkitehti-suunnitelmia 😉
Oikein hyvä lista:D Erityisesti kannustan noita arkkitehtiopintoja, vois sopia sulle?
😀 ihana tuo sun lista! Mulla aika vastaava taloineen ja valokuva-albumeineen.
Ja siis löysit tuon New Yorkin sinäkin! Eikös olekin ihana 🙂 Edelleen ihastelen sitä päivittäin..
Niin ja unohdin siis kehua itse työhuonetta! Ihana, tykkään tosi paljon! Pöydästä, tuolista, seinästä…
Joo tilasin NY-julisteen ikään kuin nimpparilahjaksi miehelle ja oikeesti tietysti itselleni:D Se on kyllä mahtava, pitää sitä paitsi oikeasti ottaa siitä pari vinkkiä seuraavaa reissua ajatellen…
Voi että, aivan ihastuttava työhuone 🙂 kivasti mukana myös puuta tuomassa lämpöä muuten mustavalkoiseen tilaan. Ja ikuisuusprojekteista. Onhan niitä, en viitsi edes luetella 😉
Itsekin tykkään tuosta vaalean puun väristä, huoneesta ei tullut yhtään niin jyrkän graafinen kuin aluksi arvelin.
Onpa kaunis työtila! Ihana!
Hmph, mulla on paljonkin ikuisuusprojekteja. Ensimmäinen on varman meidän remontti, josta on nyt puhuttu kolme vuotta, mutta mitään ei ole vieläkään tapahtunut. 😀 Toinen on siivota kaikki kaapit ja heittää menemään suurin osa niiden sisällöstä, mutta oikeasti: kuka jaksaa? Tänään sentään reipastuin ja vein roskikseen rikkaruohot, jotka kitkin heinäkuussa. Tuli oikein toimelias olo.
Jes! Munkin loputtomilta listoilta löytyy aina sellaisia pikkujuttuja, joihin oikeasti menee about kaksi minuuttia ja sen jälkeen on todella aikaansaanut fiilis.
Todella kaunis työtila! Mitä maalia olette käyttäneet tuossa mustassa seinässä? Entä onko se matta vai kiiltävä?
Seinä on edellisten asukkaiden maalaama, joten en valitettavasti osaa sanoa tarkemmin. Pinta on kuitenkin selvästi matta, itse asiassa siinä on jonkinlainen karhea tekstuuri. Ei ole kuitenkaan liitutaulumaali.
Muakin hauskutti tuo lista! Olisi hauskaa, jos ryhtyisit kollegaksi.:)
Mulla on jo parina syksynä ollut ajatus, että NYT voisin aloittaa lukemisen pääsykokeisiin ja pariin otteeseen olen sen tehnytkin. Yleensä tulen järkiini noin viikossa. Käsittääkseni näitä keski-ikää lähestyviä hakijoita – ja jopa sisään päässeitä – silloin tällöin löytyy? Oikeasti tunnen lääkärin opintoja ja työtä kohtaan sellaista pelonsekaista kunnioitusta, etten taitaisi leikkiin huvikseni lähteä. Siitä työstä täytyy myös oikeasti tykätä, sen olen oppinut parilta lähipiirin lääkäriltä.
Oi kun kivan näköinen työhuone 🙂 Todella ihana!
Tänks:D Ehkä siitä joskus tulee valmiskin…
Buahaha, repeilin tuolle hääalbumille, sillä sama ikuisuusprojekti myös täällä… Kaunis työhuone!
Meillä on kohta nelivuotishääpäivä käsillä, jokohan 5-v juhliin ehtisin?
Hyvältä näyttää 🙂 Mullekin on joku joskus sanonut, et sä kuolet ennen kuin on projektit tehtynä. Ja niin varmaan tuleekin käymään, koska projekteja täytyy aina olla, eikä ”to do”-lista lyhene koskaan 🙂
Niinpä, toisaalta olisi aika surku todeta, että nyt on hommat valmiit eikä tarvitse kuin odotella viikatemiestä kiikkustuolissa ;/
Oh dear, toivon että tuosta gradunpaholaisesta ei tule sellaista ikuisuus projektia – 70 sivua kasasssa ja loppua ei näy. Mutta luulenpa, että kun unohdan tämän haaveilen jo pian uudesta koulutuksesta.
Mulla odottelee kans lomakuvat alkaen vuodelta 2008 pääsyä albumeihin… niin ja sisustuksen saralla taulujen hankinta. Siitä tulikin mieleen, että tuollainen Nyki on mullakin odottamassa seinälle laittoa. Jospa saisin sille kaverin vähän nopeampaan tahtiin, tätä kodin ensimmäistä taulua kun jahkailtiin vain kuusi vuotta.
Mutta kuulostaapa ihanan ylelliseltä tuo couture-puvun luominen ja mukavan haasteelliselta lääkiksen hakeutuminen – siinä lomassa ne hääkuvatkin asettuu albumiin 😉
70 sivua kuulostaa jo erittäin valmiilta – mutta muistan tuon vaiheen. Olin vanhempainvapaalla puolen tunnin pätkissä nukkuvan esikoisen kanssa ja ajatus ei kulkenut lainkaan. Iltaisin poju nukkui yleensä pisimmän unijaksonsa, jolloin pakotin itseni kirjoittamaan gradua ainakin parin pomodoron verran (http://www.pomodorotechnique.com). Myös Gradutakuu-foorumi auttoi. No, toivottavasti sulla ei ole samanlaisia ongelmia…
Itsekään en ole kovin ahkera taulujen ripustelija – se reiän poraaminen seinään tuntuu aina niin kovin lopulliselta!
Oi, kuinka kiva uusi blogilöytö. Ja vielä isompi yllätys, kun tajusin, että äitisi on entinen työkaverini.
-Paula
Kiva kun löysit tänne – ja kas vaan! Oletko vielä samassa työpaikassa kuin missä äitini oli?
Enpä ole enää, olin pari vuotta siellä yhteensä ja nyt kaupungissa. Kerrohan terveiset!
-Paula
Taulujen seinille ripustaminen on kyllä kovin lopullista 🙂 kiitos paljon tuosta pomodoro- vinkistä, tuli todella tarpeeseen ja toimii hyvin noihin pienoisiin keskittymisongelmiin.