Savunsinistä ja suklaanruskeaa, Seinäjokea ja sohvapöytähaaveita

Elokuun helleputkessa viimeisillään raskaana minulla oli haave. Siinä vaunulenkkeilin hyvin nukkuvan bebelinon kanssa viileässä, pilvisessä ja jopa sateisessa syyssäässä, ah! Dreams do come true, on pakko ollut todeta viime päivinä. No, helteitä ei ole kyllä yhtään ikävä ja sadesäässä on ehdottomasti puolensa. Syksyinen luonto väreineen on upea vähän utuisemmallakin ilmalla. Tekisi mieli tallentaa kuviin ja poimia mukaan joka ikinen punertava oksa ja kirkkaankeltainen haavanlehti, mutta tyydyn hengittämään sisään vuodenajan kauneutta. Jotain kuitenkin nappasin myös maljakkoon, nimittäin osmankäämejä, joita vaunulenkin varrella kasvaa monessa kohdin. En tiedä, ovatko ne luonnonvaraisia vai onko ne alunperin istutettu tälle alueelle, mutta ainakin ne ovat levinneet vähän joka jorpakkoon.

Samettista suklaanruskeaa ja savunsinistä siis tämän päivän sisustuskuvissa. Asetelman alustana oleva puinen tarjotin on isäni käsityötä Alvar Aallon piirustusten mukaan. Se on alunperin suunniteltu Seinäjoen seurakuntakeskukseen ja Nikari valmistaa sitä edelleen. Jos linjoilla on seinäjokisia, kertoisitteko, vieläkö nuo tarjottimet ovat seurakuntakeskuksessa käytössä?

Meillä ei ole olohuoneessa sohvapöytää, vaikka välillä kaipaan sellaista etenkin ihanien asetelmien alustaksi. Tällä hetkellä huomaan haaveilevani lasisesta sohvapöydästä, vaikka sellainen ei varmastikaan ole käytännöllisin tulevia taaperovuosia ajatellen. Esimerkiksi FontanaArten Tavolo con Ruote, Gubin Pedrera tai jokin Hayn uuden Kofi-sarjan sohvapöydistä, esimerkiksi tämä matala neliönmallinen, olisi mieluinen.

Jos haave sateisesta vaunulenkistäkin toteutui, niin ehkä hyvä haltia kuulee myös sohvapöytätoiveeni?