Viimeisen puolen vuoden aikana olen ottanut tavaksi lakanoiden silittämisen. Ennen sulloin lakanat aina pesukoneesta suoraan kuivuriin, josta ne tulivat ulos niin ryppyisinä, ettei mikään kiskominen tai venyttäminen enää auttanut. No, kyllähän sitä vähän ryppyisemmilläkin lakanoilla nukkuu, mutta minulle silittäminen on rauhoittavaa terapiaa. Terapeuttinen merkitys on myös järjestyksessä olevalla liinavaatekaapilla, jossa silitetyt lakanat makaavat siisteissä pinoissaan. Voin aina mennä tuijottelemaan sitä ja todeta, että edes yksi asia kodissani on kauniisti järjestyksessä, vaikka muualla ei ihan näin olisikaan. Mankelikin voisi olla kätevä apuväline, mutta toistaiseksi en ole vielä asunut sellaisessa kodissa, jossa mankelille olisi riittävästi tilaa.
Samoihin aikoihin silityspäätöksen kanssa kävin läpi liinavaatekaapin sisällön ja luovuin kuluneista ja tarpeettomista vuodevaatteista. Joukossa oli esimerkiksi monenmoista kirjavaa printtiä, jota ei ollut tullut käytettyä. Kuinka paljon liinavaatteita kolmihenkinen perhe loppujen lopuksi tarvitsee? Esimerkiksi vanhempien parisänkyä varten jätin kolme lakanasettiä, joista olen oikeastaan käyttänyt vain kahta.
Nämä tähtikantatut Lexingtonin tyynyliinat kuuluvat paljon käytettyihin suosikkeihini. Loput valkoiset pussilakanat ja tyynyliinat ovat Ikean puuvillasatiinia. En hennonut ostaa koko petausta Lexingtonilta, mutta jo pelkkä tyynyliina tuo nukkumaanmenoaikaan kivan pienen lisänsä. Samaa filosofiaa siitä, että kaiken haluamansa sijaan voi saada pienen osan tai osan kerrallaan, yritän muuten soveltaa muillakin elämänaloilla, materian puolella ainakin pukeutumisessa, kosmetiikassa ja sisustamisessa.
Hih, kuulostaa tutulta 🙂 Silitän myös lakanat (ja kaiken muun), koska en kestä laittaa niitä kaappiin ruttuisina. Ja kuten sanoit, vaikka niitä koittaisi kuinka laskostaa, ei niistä silittämättä yhtään niin siistejä tai kompakteja pinoja. Arjen iloja!
Parasta on kuitenkin se tunne, kun saa pujahtaa sänkyyn, jossa on kaapista juuri otetut, silitetyt lakanat!
Mulla on mankeli, ja se tekee kyllä siistiä jälkeä. Olen huomannut saman, kaikenkirjavia tekstiilejä tule käytettyä.
Oma äitini käytti ja käyttää joskus edelleen lakanoihin sellaista vaakatasomallista, pöydälle nostettavaa prässiä. Sellainenkin voisi olla kätevä, tosin vie vähintään yhtä paljon säilytystilaa kuin mankeli.
Piti tulla kommentoimaan ihan ensimmäistä kertaa. Mikään ei ole karmeampaa kuin ryppyiset lakanat. Kaikista ihanin on mankeloitu puuvillasatiinilakana. Mun mielestä sen lakanan tuoksukin on parempi, kun se on ihan sileä ja vähän kiiltävä. Ihana pujahtaa sinne väliin nukkumaan.
Se on. Täytyy sanoa, että tuohon Lexingtoniin tulee silityksestä mahtava kiilto. Ihan erilainen kuin ikealaisiin, kuvastakin näkee eron.
Itsekkin olen tyhjennellyt liinavaatekaappia (ihan siksikin, että se on auttamattoman pieni!) Joitain jätin vierasvaraksi mutta parisänkyä varten jäi vain kolmet lakanat. Kahdet laadukkaatkin riittäisivät mainiosti!
Tilanpuute oli mullakin motivoiva tekijä. Vierasvaraksi jätin joitain parittomia, mm. lapsuudessa lahjaksi saamani Peppi Pitkätossu -lakanat:)
Mä en voi sietää silittämistä ja siten omistan mahdollisimman vähän silitettäviä vaatteitakin. Lakanat mäkin kyllä silitän, koska niihin on sitten todella niin ihanaa mennä nukkumaan.
Tykkään tästä sun ajatuksesta: Filosofiaa siitä, että kaiken haluamansa sijaan voi saada pienen osan tai osan kerrallaan, yritän muuten soveltaa muillakin elämänaloilla, materian puolella ainakin pukeutumisessa, kosmetiikassa ja sisustamisessa. Mä ajattelen ihan samoin ja elänkin aika lailla juuri noin. 🙂
Samoilla linjoilla siis ollaan. Tietysti tuolla tavalla eläminen on itselleni myös taloudellinen välttämättömyys, en tietenkään voisi hankkia kaikkea kerralla vaikka kuinka haluaisin. Mutta joo, tässä pikavippi-maailmassa tämä olisi varmaan monelle hyödyllinen filosofia.
Täälläkin ollaan käytetty samaa politiikkaa noiden lakanasettien suhteen! Himoitsin pitkään (ja himoitsen edelleenkin) Lexingtonin sinivalkoraidallista pussilakanasettiä, mutta suolaisen hinnan vuoksi hemmottelinkin itseäni pelkillä tyynyliinoilla, jotka voi sitten yhdistää tavallisiin valkoisiin lakanoihin. Kivaa pientä luksusta 🙂 Hulluilta päiviltä ja nyt alennusmyynneistäkin olen kyllä sitten löytänyt niitä samaisen merkin pussilakanoitakin jopa puoleen hinaan!
Itsekin tutkailin pitkään alennusmyyntilaatikosta löytämääni Lexingtonin settiä mutta jätin sinne… olis ne vaan kivat.
Kun suunnittelimme uutta kotiamme, mankelille piti ehdottomasti löytää paikka kodinhoitohuoneesta. En varmasti jaksaisi silittää lakanoita, mutta mankeli on aivan bueno, suosittelen lämpimästi, jos vain sellainen kotiin mahtuu!
Itsekin yritän päästä eroon vähitellen turhasta tavarasta ja olen kierrättänyt esim. vanhoja pussilakanasettejä tuttujen mökille.
Toivotaan, että pian olisi paikka myös mankelille!
Ihanaa, löysinpä sielunsiskon tämän silittämisen tiimoilta, yleensä saan osakseni kulmien kohautuksia kun kerron silitysterapoinnista. Silitetyt lakanat ovat ilmaista luksusta 🙂
Hear, hear! Olisipa enemmänkin aikaa silittää:)
Itse olen harrastanut samaa ja miettinyt mankelin hankkimista, mutta mieheni mielestä se on turha :(. Mankelilla lakanat tulevat vielä suoremminki pienemmällä vaivalla.
http://unelmia-unelmia.blogspot.fi/
Melkein pitäisi kysyä, kuka teillä silittää lakanat, sinä vai miehesi:D