Yksi yleisimmistä kysymyksistä työtäni koskien on, hankinko säälähetyksissä käyttämäni vaatteet itse. Kyllä, ja tämä on sekä hauskaa että stressaavaa. Kuinka helppoa olisikaan, jos ammattilainen olisi järjestänyt minulle töihin rekillisen sopivia vaatteita! Toisaalta pidän siitä, että kontrolli pukeutumiseni suhteen on itselläni. Koska hankin työvaatteeni itse, haluan niiden olevan sellaisia, joita voin käyttää siviilissäkin. Ostan siis harvoin vain ”työvaatteita”. Toisaalta kun olen ostoksilla, mietin lähes aina työpukeutumista. Suurinta luksusta onkin se, kun annan itselleni luvan ostaa jotain sellaista, jota en tule käyttämään töissä.
Työuran alussa pukeutuminen tuotti eniten päänvaivaa, ja matkan varrelle on osunut lukuisia nolostuttavia huteja. Viime vuosina olen kuitenkin löytänyt tyylin, joka sekä toimii ruudussa että täsmää henkilökohtaiseen makuuni. Hankinnoissa panostan mielummin laatuun kuin määrään ja voin hyvin käyttää samoja vaatteita vuosikaudet. Tämä on varmaan asia, joka jakaa mielipiteitä. Toisten mielestä ruutukasvon pukeutumisessa pitäisi olla paljon variaatiota ja vaihtelua; itse haluan elää niin kuin opetan ja näyttää, että määrä ei ole kaiken mittari.
Hyvän esiintymisvaatteen tärkein ominaisuus on istuvuus ja se että se näyttää hyvältä joka kulmasta. Tämä sulkee osaltani pois suurimman osan kaupoissa myytävistä jakuista, sillä harva malli istuu lyhytselkäiselle ja pienipoviselle naiselle. Myös monissa mekoissa selän lyhyys tulee vastaan. Kovin kireissä vaatteissa en tunne oloani mukavaksi, vaan hyvä vaate myötäilee vartaloa väljästi olematta kuitenkaan telttamainen.
Lähetysten välissä istun tietokoneen äärellä, joten vaate ei saa olla helposti rypistyvää sorttia. Värit ja kuositkin ovat rajoitetut. Täysin musta tai valkoinen ei toimi ruudussa, ja raitojen ja pienten kuvioiden kanssa täytyy olla tarkkana, sillä ne saattavat aiheuttaa kuvassa epämiellyttävää ”vilinää”. Koska sääkartta on itsessään aika kirjava tausta, käytän mieluiten leikkauksiltaan selkeitä, yksivärisiä vaatteita. No, mukaan mahtuu toki aina poikkeus!
Tämä hiljattain hankkimani Tara Jarmonin pusero täyttää suurimman osan hyvän esiintymisvaatteen kriteereistä. Sovittelin tätä jo viime keväänä, mutten raaskinut ostaa sitä silloin. Nyt kun rekissä oli jäljellä enää oma kokoni, tuli hetki toimia. Puseron materiaali on asetaatti-polyesterikreppiä ja loistava esimerkki siitä, että joskus keinokuitu hakkaa luonnonmateriaalit. Jos pusero olisi silkkiä, se olisi hankala pestä ja todennäköisesti rypistyisi helposti. Tämän voi puolestaan pistää pesukoneeseen (testattu jo kerran), ja koska kreppikankaan sisäpuoli on satiinisidosta, se pysyy oikoisena. Jos haluat nähdä, miten vaate toimii ruudussa, voit kurkata vaikka tämän lyhyen pätkän IG-tililtämme.
Toinen vaatehankinta syksylle olivat nämä vajaamittaiset Filippa K:n housut. Leveälahkeiseen culottes-muotiin en ole vielä uskaltanut hypätä mukaan, mutta nämä klassisen mallin housut ovat monivuotinen hankinta. Materiaali on ohutta villaa. Korkkarit puolestaan ovat Jimmy Choon Gilbertit ja kaulakoru Swarovskin. Tosin tunnustan, että kun kengät eivät näy kuvassa, olen viime aikoina laiskistunut ja käyttänyt töissäkin lähinnä ballerinoja.
Puhuinko muuten äsken ihan hepreaa asetaateista, krepeistä ja satiinisidoksista? Ompeluharrastajana ne ovat käyneet minulle tutuiksi, mutta olisiko niissä aihetta postaukseen: miten kannattaa vaatekaupoilla katsella materiaaleja?
Juuri eilen katsoin televisiota ja ihailin päälläsi ollutta kaunista paitaa! Laskeutui todella hyvin ja näytti hyvältä! ☺️
Kiitos Linda, onpa kiva kuulla!
Ehdottomasti on aihetta postaukseen noista! Heprealta tai mongolialta kuulosti täällä! Todella kaunis asu.
No, namedroppailua ompelynörtin tyyliin 😀
Ihana postaus ja upea asu!
Kiitos, ilmeisesti pitäisi tehdä enemmänkin asupostauksia!
Kaunis ja puuterinen väri! Istuu todella kauniisti. Olen juuri teettämässä kaverini ompelemana kevyttä tyllihametta, enkä tiedä lainkaan millä ”kangassanoilla” astelen kangaskauppaan. Eli postausta odotellen 🙂
Pitääpä laittaa postaus muhimaan. Kangaskaupassa onneksi löytyy asiantuntevaa apua!
Hymähdin oikein ääneen kun huomasin postauksesi aiheen tänään, sillä olin juuri eilen illalla ihaillut ko. puseroa ruudun ääressä. Minäkin kaipaisin postausta eri kangasmateriaaleista. En kiinnitä niihin ostohetkellä lainkaan huomiota ja sitten se saattaa myöhemmin kostautua (Nimim. Kesän rippijuhlissa hikoilin kuin pieni sika tekokuitukoltussani…)
Hyvä esimerkki tekokuidun kääntöpuolesta :/ Yritänpä kirjoittaa aiheesta jotain!
Ihan hepreaa nuo termit. Ehdottomasti valaisevan postauksen paikka. Tyylikäs kokonaisuus sinulla päällä ja tyylikkäältä näytät aina ruudussakin. Ehdottomasti peukku siitä, että samat vaatteet löytävät tiensä ruutuun toistuvasti.
Joskus olen miettinyt, miten vaatemerkit eivät vielä ole hoksanneet väylää mainostaa vaatteitaan ruutukasvoja stailaamalla. Onhan TV-ohjelmissa muutenkin tuotesijoittelua. Itse kiinnitän kyllä TV-kasvojen vaatteisiin huomiota ja, joskus ihan harmittaa, kun ei mistään löydy tietoa vaatteen merkistä.
Monissa viihteellisissä ohjelmissa on kai vaatesponssit, jotka saavat maininnan lopputeksteissä. Uutisohjelmissa mainonta ei kuitenkaan ole sallittua, eikä vastaava kuvio mahdollinen. Kyllä jollain työkavereistani on diilejä vaatemerkkien kanssa, eli saavat vaatteita omaksi tai lainaan tai ainakin alennusta niistä. Pitäisi varmaan olla itse aktiivinen tällaisten kehittelyssä. Minullakin on joitain sponsorivaatteita Pelle P:ltä, mutta ne ovat aika sporttisia iltalähetyksissä käytettäviksi.
Ihana puuterin varinen paita! Tyylisi on ihanan klassinen. Mahtavaia tyylivinkkeja saa blogistasi. Itsekin pidan selkeista klassisita linjoista.
Ja todellakin kiinnostaisi postaus noista termeista.
Kiitos Mia! Minäkin vähän kaipailen sellaista klassista tyyli-inspistä, sillä moni blogi on liiaan nuorekas tai keikkuu liian paljon muodin kuumimmalla reunalla omaan makuuni 😀
Tosi hyvä asu 🙂
😀
Mua aina kiinnostaa mitä sulla on ruudussa päällä! Jos en ole itse telkkarin äärellä, huudan miehelle, että ”onko Liisa”, ja jos on, tulen kovaa kyytiä katsomaan! Tara Jarmonin mitoitukset sopivat hyvin tällaiselle ei pitkälle-ihmiselle. Kaunis paita!
Niin sopivat – mekoissa on usein vähän korotettu vyötärö, joka sitten istuu lyhyelle juuri oikean vyötärön kohtaan 😀
Olispa mukava kuulla vinkkiä ja opastusta vaatteiden materiaaleista, hyvä idea siis! Itse olen huomannut, että esim 100% puuvilla voi olla hyvää tai huonoa, samoin keinokuituiset. Välillä on äärimmäisen hankalaa arvioida onko tuote kovin rypistyvää, kutistuvaa tai nyppääntyvää materiaalia.
Tosiaan. Rypistymistähän voi testata jo kaupassa puristamalla esim. vaatten helmaa nyrkkiin. Jos siihen jää heti ryppyjä, on kangas todennäköisesti käytössäkin nopeasti rypistyvää. Mutta pitää koota näitä juttuja omaan postaukseen!
Kyllä kiitos lisää vinkkejä vaatteisiin, niiden materiaaleihin ja vaikkapa ostospaikkoihin liittyen! 🙂
Näin tehdään 😀
Oikein kaunis ja tyylikäs pusero! Ihailin sitä ruudussa niin, että säätiedotus meni kokonaan ohi 🙂
Hehe, no se ei tietenkään ole itse tarkoitus, mutta kiitos kauniista sanoista!
Todella kaunis ja klassinen asu! Olet aina ruudussa ihailtavan tyylikäs.
Haluaisin todellakin lukea lisää kankaista! Terkuin akryyliä välttelevä