[envira-gallery id=”5035″]
Joulua ennen tekemässäni Vallila-yhteistyössä vihjailin, että kotimme saattaa saada kohta ensimmäiset verhonsa. Vielä tänne muuttaessamme ajattelin, ettei meille ikinä tule sellaisia. Toisaalta en keksinyt, minkälaiset verhot moderniin kotiin ja tuollaisiin suuriin lattianrajaan ulottuviin ikkunoihin edes sopisivat. Verhoja on kuitenkin taas alkanut näkyä osana modernin kodin sisustusta, esimerkiksi täyspitkiä, läpikuultavia verhokankaita, jotka peittävät hotelityyliin koko seinustan. Pienen kypsyttelyn jälkeen sellaiset ovat alkaneet tuntua luonnolliselta valinnalta meillekin. Näkemykseni mukaan verhojen tulee olla kuitenkin irti lattiasta. Paljon näkee ihania, ylipitkänä valuvia kankaita, mutta lapsiperheessä pidän niitä lähinnä liankerääjinä ja tilaisuuttaan odottavana katastrofina, sillä joku varmasti tallaa helman päälle ja repäisee koko komeuden irti katosta.
[envira-gallery id=”5031″]
Inspiraatiokuvat: 1, 3 Vadain 2) Ellos 4, 5) Kinnasand
Kodissamme on paljon ikkunapinta-alaa, mutta varsinaiselle näkösuojalle ei ole tarvetta, sillä kaikissa ikkunoissa on sälekaihtimet. Ennen kaikkea haluaisin verhot tuomaan lämpöä sisustukseen, parantamaan akustiikkaa ja antamaan viimeistellyn vaikutelman. Nyt aluksi ajattelin verhoja ruokailutilan ikkunaseinälle, mutta myös yläkerran aulatilassa olisi vastaavanlainen paikka, ja ehkä makuuhuoneessakin. Olohuoneen suurelle ikkunaseinälle en sen sijaan osaa edelleenkään kuvitella verhoja.
Eniten päänvaivaa on aiheuttanut verhokiskon päättäminen. Tulisiko se sijoittaa kattoon, katonrajaan, ikkunan yläreunaan vai jonnekin näiden välimaastoon? Esimerkkejä löytyy puolin ja toisin. Olen kuitenkin kallistumassa kattoon sijoitettavaan kiskoon. Ikkunan yläpuolelle verhojen väliin jäävä paljas seinä on ehkä vähän hassun näköinen, mutta ikkunan yläreunaan asettuva verhokisko taas tekisi huoneesta matalamman oloisen. Kattokisko on myös kaikkein huomaamattomin ratkaisu.
Materiaaleista kiinnostaa eniten pellava, vaikka se onkin helposti rypistyvää sorttia. Myös ohut villa olisi ylellinen ja eleetön materiaali – hinta vain karkaa silloin helposti käsistä. Värin puolesta haen lämmintä neutraalia, joka sopii yhteen mm. ruokapöydän ruskeiden tuolien kanssa. Sävy saa olla vaalea, mutta ihan luonnonvalkoinen sen ei tarvitse olla. Alakuvassa on Eurokankaasta kotisovitukseen hakemiani tilauskankaiden värimalleja. Vasemmalla on Airshown 100% pellavaa ja oikealla Ginger-pellavaa, jossa on puolet polyesteriä rypistymistä estämässä. Luulen kuitenkin löytäneeni sopivan sävyn täyspellavan puolelta. Ompelutyön teen itse, se on osa tämän projektin hauskuutta. Minulla ei ole kauheasti kokemusta verho-ompelusta, joten täytyy vähän tutustua rypytysnauhoihin ja laskosmalleihin, mutta esimerkiksi tuon ylempänä olevan korituolikuvan tuplalaskokset ovat minusta kauniit.
Minkälaiset verhot teidän mielestänne ruokailutilaan sopisivat vai olisiko parempi olla ilman? Sopivatko verhot moderniin kotiin?
Ääni verhoille:)! Rakastan verhoja, meillä Vallilassa teetetyt ylipitkät silkkiverhot koko talossa ja kiskot ehdottomasti katossa (eivät nähneet siellä mitään muuta vaihtoehtoa moderniin laatikkotaloon ja itse ostin tämän ajatuksen heti, mattahopeisia kiskoja ei huomaa ollenkaan), heillä myös taitavat ja huolelliset asentajat! Pellava on toinen lemppari verhomateriaaleista, varmasti hyvä valinta.
Kiitos vinkeistä! Kyllä se taitaa kattoon kiinnitettävät kiskot olla meilläkin oikea ratkaisu. Olivatko siis kiskotkin Vallillasta?
Kyllä, koko paketti (kiskot, kankaat, ompelu ja kaiken asennus paikalleen), olen heihin ollut aina supertyytyväinen!
Mukava kuulla!
Ihania inspiraatiokuvia ja niin kauniita värejä noissa mallikankaissa. Valinnanvaikeus tulisi itselleni! 🙂
Tuli täälläkin, mutta vanha kunnon poissulkumenetelmä johdatti lopputulokseen 😀
Verhot sopivat ehdottomasti myös moderniin kotiin, tuovat mielestäni kivasti tunnelmaa ja onneksi valinnanvaraakin on niin paljon, että jokaiseen tilaan löytynee juuri sille tilalle sopivat verhot. Liputan ehdottomasti kokopitkien verhojen puolesta, eli verhotanko kattoon kiinni. Verhojen ollessa sivuilla seinä näkyy kokonaisuudessaan, eikä tanko ikään kuin katko sitä, ja kevyet verhot eivät itsessään näytä kuitenkaan raskailta. Muistaakseni edellisen makkarin verhot teetetin juurikin tuolla Ginger-kankaalla, ihanaa materiaalia 🙂
Kiitos vinkeistä Mia! Minäkin aprikoin pitkään tuon pellavasekoitteen puolesta, mutta siitä ei löytynyt aivan haluamaani sävyä. Se olisi myös edullisempi kuin täyspellava, mutta mennään nyt tällä valinnalla.
Meillä on jo neljännessä kodissa käytössä samat, nyt siis jo lähes 10 vuotta vanhat täyspitkät luonnonvalkoiset pellavaverhot. Muuten en ole ”verhoihminen”, mutta kyllä kokonaan ilman olisi kalseaa. Liputan siis ajattoman pellavan puolesta!
Ja meillä on siis myös huonekorkeus vaihdellut, mutta näppärä äitini on ompelupalveluni ja kun välissä huonokorkeus vähän putosi, niin hän teki isot käänteet, jotka tähän kotiin avattiin.
Joo, nyt jo näkee niin vahvasti verhot tuolla seinällä, että se näyttää ihan paljaalta ilman. Teilläpä onnistui hyvin tuo pituuden variointi. Meillä on säilössä edellisen kodin pellavaiset paneeliverhot, mutta en ole halunnut niitä asentaa tänne enkä kyllä tiedä olisivatko riittävän pitkätkään.
Ääni myös verhoille! Itsekin aiemmin vastustin verhoja mutta nykyään ymmärrän niiden sisustavan huoneen kuin huoneen – tilasta tulee kokonainen. Pellavaverhot ihanat. Onnea ompelutyöhön. Itse olen aina käyttänyt hyödyksi ilmaista ompelupalvelua.
Luulen, ettei ompelupalvelu näiden kohdalla olisi ilmainen, jos haluaa nuo laskokset yläreunaan. Tai ainakaan minä en ole törmännyt, että ilmaiseksi saisi kuin ylä- ja alapäärmeet? Mutta kyllä mua vähän se ompelu jännittää…
Tosi kauniita inspiskuvia! Pellavaverhot tuo ihanasti kodikkuutta ja rouheutta. Sellaisia olen harkinnut meidänkin olohuoneeseen, missä ollaan oltu pian pari vuotta ilman verhoja odotellessa sitä fiilistä, että verhoja kaivataan!
Näissä sisustushankinnoissa on hyvä odotella sitä oikeaa hetkeä ja fiilistä eikö vain!