Jatkona eiliselle Courrèges!-postaukselle ajattelin esitellä teille viime vuosien vappumekkoni, 70-luvun alusta peräisin olevan Courrègesin villasekoitemekon. Edellisen vuosikymmenen puolella olin erityisen kiinnostunut vintagemuodista; tämäkin vaate on ostettu silloin eBaylta. Töissäkin se on ollut yllä värikkäimpinä vuosinani.
Kuvista näkyy, että mekko kaipaisi vierailua luotettavaan vintagevaatteisiin erikoistuneeseen pesulaan.
Mekko on Courrègesin Hyperbole-linjaa, joka lanseerattiin 1971 houkuttelemaan nuorempia naisasiakkaita. Arvelen tämän mallin olevan peräisin juuri noilta 70-luvun alkuvuosilta. Vaikka vaate on valmistuotantoa, sen niskalappuun on painettu juokseva sarjanumero ”073600” (haute couture -puolella valmiit vaatteet saivat aina yksilöidyn numeron). Materiaalit saattoivat noina keinokuitujen kulta-aikoina olla aika mielikuvituksellisia. Mekon pinta on tukevaa neulosta, joka on tuoteselosteen mukaan 30% villaa ja 70% cryloria eli eräänlaista akryyliä. Vuori on puolestaan polyamidia.
Courrègesin Couture future -valmisvaatelinjalta on peräisin alemman kuvan neulosmekko (1972), jossa on paljon samoja yksityiskohtia: korotettu vyötärö, painonapit, suuret muoviset vetoketjut sekä tietysti vinyylinen AC-logo miehustassa. Kuva on Valerie Mendesin kirjasta Dressed in Black.
Viikonloppuna palataan taas kotijuttujen pariin. Onko lukijoissa vintagemuodin ystäviä? Mikä on paras löytönne?
Hurjan kaunis mekko! Vintagemekot on ihania ja niin laadukkaita verrattuna nykyvaatteisiin.
Kyllä, tässäkin on jämäkät materiaalit ja hieno työn jälki, vaikka valmismallistoa onkin!